Toivoa matalalla kynnyksellä: nuorten kasvokkaiset ja digitaaliset mielenterveyspalvelut
Hänninen, Miia (2022)
Hänninen, Miia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822205
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, mitkä ovat kasvokkain toteutettavien nuorten mielenterveyspalveluiden edut ja haasteet toipumisorientaation näkökulmasta ja mitkä ovat digitaalisesti toteutettavien
mielenterveyspalveluiden edut ja haasteet toipumisorientaation näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, mitä yhteistä ja mitä erityispiirteitä näillä eritavoin toteutettavilla palveluilla on.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin systemaattisella tiedonhaulla aineistoa teoriapohjaan sekä analyysia varten. Aineistoa haettiin seuraavista tietokannoista: Medic, Google Scholar, Melinda & Janet finna. Tietokantojen lisäksi käytettiin manuaalista hakua.
Aineistoksi valikoitui kymmenen artikkelia, joista viisi käsitteli nuorten digitaalisia palveluita ja viisi käsitteli
nuorten kasvokkaisia palveluita. Aineistoista kaksi oli englanninkielisiä ja loput kahdeksan suomenkielisiä.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysin menetelmää hyödyntämällä, jonka pohjalta laadittiin tuloksia.
Tulokset osoittivat, että toipumisorientaatiota kasvokkain toteutettavissa palveluissa edistää ammattilaisten tuki arjessa ja palveluissa, valtasuhteiden hälventäminen, vertaisuus, palveluohjaus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Toipumisorientaation haasteiksi kasvokkain toteutettavissa palveluissa nähtiin valtasuhteet, asiantuntijalähtöisyys, vuorovaikutuksen puute, jäykät rakenteet sekä rahoittajien kriteerit.
Toipumisorientaatiota digitaalisesti toteutettavissa palveluissa tulosten mukaan edistää asiakaslähtöisyys,
palveluiden saavutettavuus sekä ammattilaisten ja muiden antama tuki. Toipumisorientaatiota digitaalisesti
toteutettavissa palveluissa haastaa laitteiden ja ohjelmistojen toimimattomuus, vuorovaikutuksen haasteet, haasteet nuoren tilanteen huomioimisessa, palveluohjauksen puute sekä asenteet digitaalisia palveluita kohtaan.
Saatujen tulosten mukaan molemmissa sekä digitaalisesti että kasvokkain toteutettavissa palveluissa asiakaslähtöisyys ja palveluohjaus nähtiin merkityksellisenä. Kehittämisehdotuksena esitetään mielenhyvinvoinnin palvelupisteitä, josta nuoret saisivat tietoa palveluista ja voisivat keskustella matalalla kynnyksellä luotettavan aikuisen kanssa.
Palveluohjaus on kuntoutuksen ohjaajan perusosaamista. Opinnäytetyön tulosten perusteella on tärkeää
lisätä tietoutta myös digitaalisesti toteutettavista palveluista ja pyrkiä luomaan erilaisia palveluita hyödyntämällä yksilöllisiä ja tarkoituksen mukaisia palvelukokonaisuuksia. Mielenterveydelliset syyt ovat yleisin syy
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, joten on tärkeää pyrkiä tukemaan nuorten mielenterveyttä erilaisia
palveluita hyödyntämällä sekä kasvattaa nuorten tietoutta positiivisesta mielenterveydestä.
mielenterveyspalveluiden edut ja haasteet toipumisorientaation näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, mitä yhteistä ja mitä erityispiirteitä näillä eritavoin toteutettavilla palveluilla on.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin systemaattisella tiedonhaulla aineistoa teoriapohjaan sekä analyysia varten. Aineistoa haettiin seuraavista tietokannoista: Medic, Google Scholar, Melinda & Janet finna. Tietokantojen lisäksi käytettiin manuaalista hakua.
Aineistoksi valikoitui kymmenen artikkelia, joista viisi käsitteli nuorten digitaalisia palveluita ja viisi käsitteli
nuorten kasvokkaisia palveluita. Aineistoista kaksi oli englanninkielisiä ja loput kahdeksan suomenkielisiä.
Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysin menetelmää hyödyntämällä, jonka pohjalta laadittiin tuloksia.
Tulokset osoittivat, että toipumisorientaatiota kasvokkain toteutettavissa palveluissa edistää ammattilaisten tuki arjessa ja palveluissa, valtasuhteiden hälventäminen, vertaisuus, palveluohjaus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Toipumisorientaation haasteiksi kasvokkain toteutettavissa palveluissa nähtiin valtasuhteet, asiantuntijalähtöisyys, vuorovaikutuksen puute, jäykät rakenteet sekä rahoittajien kriteerit.
Toipumisorientaatiota digitaalisesti toteutettavissa palveluissa tulosten mukaan edistää asiakaslähtöisyys,
palveluiden saavutettavuus sekä ammattilaisten ja muiden antama tuki. Toipumisorientaatiota digitaalisesti
toteutettavissa palveluissa haastaa laitteiden ja ohjelmistojen toimimattomuus, vuorovaikutuksen haasteet, haasteet nuoren tilanteen huomioimisessa, palveluohjauksen puute sekä asenteet digitaalisia palveluita kohtaan.
Saatujen tulosten mukaan molemmissa sekä digitaalisesti että kasvokkain toteutettavissa palveluissa asiakaslähtöisyys ja palveluohjaus nähtiin merkityksellisenä. Kehittämisehdotuksena esitetään mielenhyvinvoinnin palvelupisteitä, josta nuoret saisivat tietoa palveluista ja voisivat keskustella matalalla kynnyksellä luotettavan aikuisen kanssa.
Palveluohjaus on kuntoutuksen ohjaajan perusosaamista. Opinnäytetyön tulosten perusteella on tärkeää
lisätä tietoutta myös digitaalisesti toteutettavista palveluista ja pyrkiä luomaan erilaisia palveluita hyödyntämällä yksilöllisiä ja tarkoituksen mukaisia palvelukokonaisuuksia. Mielenterveydelliset syyt ovat yleisin syy
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, joten on tärkeää pyrkiä tukemaan nuorten mielenterveyttä erilaisia
palveluita hyödyntämällä sekä kasvattaa nuorten tietoutta positiivisesta mielenterveydestä.