Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Digitaalinen ympäristö lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa ja arjessa - Vanhempien näkemyksiä
Siivonen-Penttilä, Heini (2022)
Siivonen-Penttilä, Heini
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822231
Tiivistelmä
Teknologinen kehitys on muuttanut ympärillämme olevaa yhteiskuntaa ja siinä vallitsevia olosuhteita. Digitalisaatio on tuonut nopealla tahdilla lasten ja nuorten elämään uusia digitaalisia laitteita ja palveluja, joiden vaikutuksista ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa. Digitalisaation aiheuttama murros ihmisten käyttäytymisessä luo epävarmuutta ja asettaa lasten ja nuorten hyvinvoinnille uudenlaisia haasteita.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia ja vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä vanhempien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä vanhemmille tietoa lasten käyttäytymisestä digitaalisessa ympäristössä ja sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhemmat näkivät lapsen toiminnan digitaalisessa ympäristössä ja millaisia vaikutuksia vanhemmat uskoivat sillä olleen lapsen käytökseen. Oleellinen osa tutkimusta oli selvittää myös perheiden toimintaa ja vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä sekä vanhemman näkemyksiä omasta toiminnasta suhteessa lapsen toimintaan.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2021 keräämä sähköinen aineisto muodosti opinnäytetyössä analysoitavan valmiina olleen datan. Tutkimusmenetelmänä oli sähköinen vanhemmille suunnattu kyselylomake, jolla kerättiin satunnaisotannalla perusjoukkoa edustava otos. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat 7–18-vuotiaiden lasten vanhemmat. Aineiston analyysissä hyödynnettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Vanhempien mukaan lasten viettämä aika digitaalisessa ympäristössä ilmeni osassa lapsista levottomuutena tai haasteina unohtaa digilaitteet silloin, kun lapsi ei ollut laitteilla. Perheiden viettämä yhteinen aika ilman digilaitteita on vähentynyt, mutta sen väheneminen ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän yhteistä perheaikaa vastaavasti digitaalisessa ympäristössä. Digilaitteiden läsnäolo on muuttanut perheiden ajanviettotapoja ja se asettaa haasteita perheenjäsenten vuorovaikutukseen.
Digitaalisen ympäristön vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin tarvitaan lisää tutkimustietoa. Koronarajoitukset käynnistivät yhteiskunnallisen keskustelun di-gilaitteiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Aktiivista keskustelua tulee kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa taataksemme lapsille mahdollisemman turvallisen kasvuympäristön, myös digitaalisessa maailmassa.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia ja vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä vanhempien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä vanhemmille tietoa lasten käyttäytymisestä digitaalisessa ympäristössä ja sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhemmat näkivät lapsen toiminnan digitaalisessa ympäristössä ja millaisia vaikutuksia vanhemmat uskoivat sillä olleen lapsen käytökseen. Oleellinen osa tutkimusta oli selvittää myös perheiden toimintaa ja vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä sekä vanhemman näkemyksiä omasta toiminnasta suhteessa lapsen toimintaan.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2021 keräämä sähköinen aineisto muodosti opinnäytetyössä analysoitavan valmiina olleen datan. Tutkimusmenetelmänä oli sähköinen vanhemmille suunnattu kyselylomake, jolla kerättiin satunnaisotannalla perusjoukkoa edustava otos. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat 7–18-vuotiaiden lasten vanhemmat. Aineiston analyysissä hyödynnettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Vanhempien mukaan lasten viettämä aika digitaalisessa ympäristössä ilmeni osassa lapsista levottomuutena tai haasteina unohtaa digilaitteet silloin, kun lapsi ei ollut laitteilla. Perheiden viettämä yhteinen aika ilman digilaitteita on vähentynyt, mutta sen väheneminen ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän yhteistä perheaikaa vastaavasti digitaalisessa ympäristössä. Digilaitteiden läsnäolo on muuttanut perheiden ajanviettotapoja ja se asettaa haasteita perheenjäsenten vuorovaikutukseen.
Digitaalisen ympäristön vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin tarvitaan lisää tutkimustietoa. Koronarajoitukset käynnistivät yhteiskunnallisen keskustelun di-gilaitteiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Aktiivista keskustelua tulee kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa taataksemme lapsille mahdollisemman turvallisen kasvuympäristön, myös digitaalisessa maailmassa.