Oppiminen murroksessa: Kassatyön toimintajärjestelmän kehittäminen Scan & Go –järjestelmän käyttöönotossa
Pirttiala, Henna-Riikka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111065113
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111065113
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin uuden teknologian, asiakkaan Scan & Go -toiminnallisuuden käyttöönoton aiheuttamaa kassatyöhön kohdistuvaa työn muutosta ja sen vaikutusta kassatyön toimintajärjestelmään ja kassanhoitajan työssään soveltamaan osaamiseen. Opinnäytetyön tavoite oli kolmiosainen. Ensimmäiseksi oli tavoitteena tarjota kehittämisehdotuksia kassatyön toimintajärjestelmän kehittämiseksi. Toinen tavoite oli kuvata kassatyöntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita digitalisaation kontekstissa. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, millainen kokemus oppimisesta yhteisellä kehittämisellä voitiin saavuttaa.
Työn teoreettinen viitekehys on neljäosainen. Ensimmäiseksi kuvataan osaamista kompetenssien, kvalifikaatioiden ja ammattitaidon muodostamana kokonaisuutena. Toiseksi tarkastellaan opinnäytetyön kontekstina digitalisoituvaa kaupan alaa ja sen aiheuttamaa kassanhoitajan työn muutosta. Kolmanneksi käsitellään työssä oppimista kehittävän työntutkimuksen näkökulmista. Lisäksi oppimiseen haetaan tässä osiossa myös johtamiseen liittyvää tarkastelukulmaa. Kehittävä työntutkimus muodostaa tässä opinnäytetyössä sekä oppimista selittävän teoreettisen mallin ekspansiivisen oppimisen käsitteen kautta, mutta myös tämän opinnäytetyön tutkimusotteen ja -metodin. Viimeisessä neljännessä osiossa kehittävää työntutkimusta tarkastellaan metodologisesta näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Työn empiirisessä osiossa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Laadullisina aineistonkeruumenetelminä toimivat haastattelut, muutoslaboratorio ja kyselyn avoin kysymys. Määrällisenä aineistonkeruumenetelmänä puolestaan toimi kysely. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Muutoslaboratoriosta pidettiin puolestaan kuusi työpajaa. Kysely toteutettiin Office365 Forms -työkalulla.
Laadullista aineistoa analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Määrällisen aineiston analyysissä käytettiin puolestaan järjestelmäasteikolle sopivina keskilukuina moodia ja mediaania. Tutkimustuloksina voidaan todeta kassanhoitajan toimintajärjestelmän taustalla vaikuttavan kahdenlaisia ristiriitoja ja toimintajärjestelmän sisältävän useita erilaisia häiriöitä uuden teknologian käyttöönoton myötä. Lisäksi uuden teknologian käyttöönoton voidaan katsoa luoneen kassanhoitajille uusia osaamistarpeita, jotka eivät ennestään sisälly kassanhoitajan kompetenssiprofiiliin. Tässä opinnäytetyössä hyödynnetystä yhteisen kehittämisen menetelmästä, muutoslaboratoriosta puolestaan voidaan katsoa saavutetuksi merkityksellinen oppimiskokemus.
Työn teoreettinen viitekehys on neljäosainen. Ensimmäiseksi kuvataan osaamista kompetenssien, kvalifikaatioiden ja ammattitaidon muodostamana kokonaisuutena. Toiseksi tarkastellaan opinnäytetyön kontekstina digitalisoituvaa kaupan alaa ja sen aiheuttamaa kassanhoitajan työn muutosta. Kolmanneksi käsitellään työssä oppimista kehittävän työntutkimuksen näkökulmista. Lisäksi oppimiseen haetaan tässä osiossa myös johtamiseen liittyvää tarkastelukulmaa. Kehittävä työntutkimus muodostaa tässä opinnäytetyössä sekä oppimista selittävän teoreettisen mallin ekspansiivisen oppimisen käsitteen kautta, mutta myös tämän opinnäytetyön tutkimusotteen ja -metodin. Viimeisessä neljännessä osiossa kehittävää työntutkimusta tarkastellaan metodologisesta näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Työn empiirisessä osiossa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Laadullisina aineistonkeruumenetelminä toimivat haastattelut, muutoslaboratorio ja kyselyn avoin kysymys. Määrällisenä aineistonkeruumenetelmänä puolestaan toimi kysely. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Muutoslaboratoriosta pidettiin puolestaan kuusi työpajaa. Kysely toteutettiin Office365 Forms -työkalulla.
Laadullista aineistoa analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Määrällisen aineiston analyysissä käytettiin puolestaan järjestelmäasteikolle sopivina keskilukuina moodia ja mediaania. Tutkimustuloksina voidaan todeta kassanhoitajan toimintajärjestelmän taustalla vaikuttavan kahdenlaisia ristiriitoja ja toimintajärjestelmän sisältävän useita erilaisia häiriöitä uuden teknologian käyttöönoton myötä. Lisäksi uuden teknologian käyttöönoton voidaan katsoa luoneen kassanhoitajille uusia osaamistarpeita, jotka eivät ennestään sisälly kassanhoitajan kompetenssiprofiiliin. Tässä opinnäytetyössä hyödynnetystä yhteisen kehittämisen menetelmästä, muutoslaboratoriosta puolestaan voidaan katsoa saavutetuksi merkityksellinen oppimiskokemus.