Taidekylpylä Voipaalassa : osallisuuden lisääminen ja henkilökohtaisen taidesuhteen kylvettäminen taidelähtöisten menetelmien avulla
Ristaniemi, Sanna (2022)
Ristaniemi, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110922317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110922317
Tiivistelmä
Kehittämishankkeeni on osallistava ja taideperustainen toimintatutkimus osana Taidekylpylän konseptia. Taidekylpylällä tarkoitetaan tässä yhteydessä oman taidesuhteen virkistämistä erilaisten taidelähtöisten menetelmien avulla eli ”taiteessa kylpemistä”. Sen aineistonkeruumenetelminä toimivat työpajat, joissa osallisuus ja henkilökohtaisen taidesuhteen kylvettäminen olivat sekä toiminnan että tutkimuksen keskiössä. Työpajat toteutettiin syksystä 2021 kevääseen 2022 Voipaalan taidekeskuksessa, Valkeakoskella. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat tutkijan kanssa vertaiskollegoiksi nimetyt kuvataiteilija-kuvataideopettaja sekä ohjaaja Vaaterista. Yhteistyökumppaneina toimivat nuorten työpaja Vaateri ja Voipaalan taidekeskus.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda uusi taidekylvetyksen konsepti, joka voitaisiin jatkossa toteuttaa erilaisille ryhmille. Tavoitteena oli kerätä kokemustietoa taidelähtöisten menetelmien toimivuudesta osallisuuden lisääjänä osana Taidekylpylän toiminta-alustaa. Toinen tavoite oli tutkijan havainnot työskentelyn vaikutuksista hänen omaan taidesuhteeseensa.
Tutkimus perustui fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen ja siinä tehtiin tulkintoja osallistujien havainnoista ja kokemuksista osallisuuteen, henkilökohtaiseen taidesuhteeseen ja taidelähtöisiin menetelmiin liittyen. Tutkija käytti tutkimusaineistona osallistujien suullisia ja kirjallisia palautteita, työskentelypäiväkirjaansa sekä vertaiskollegojen kanssa käytyjä keskusteluja ja palautteita. Tausta-aineistoina käytettiin laajasti julkaisuja ja verkkoaineistoja kulttuurihyvinvoinnin ja taiteen tutkimuksen asiantuntijoilta.
Tulokset osoittivat, että Taidekylpylän tavoitteet osallisuuden lisäämiseksi ja taidesuhteen kylvettämiseksi saavutettiin hienosti taidelähtöisten menetelmien avulla. Osallistujien palautteissa toistuivat itsensä ylittäminen ja yllättyminen omista kyvyistä sekä taiteen roolista niiden mahdollistajana. Taidekylpylän konsepti todettiin toimivaksi ja osallistujat toivoivat sille jatkoa. Tulokset osoittivat myös, että jokainen uusi osallistujaryhmä toimisi konseptin uudelleenkehittäjänä ja sitä voitaisiin toteuttaa myös muissa taidelaitoksissa, kuten teatterissa.
Konseptin muokkaaminen olisi haaste vetäjille ja vaatisi enemmän sitoutumista sekä taloudellisia resursseja. Haasteeksi nousi toimeksiantajan resurssipula tarjota jatkossa vastaavanlaista toimintaa Voipaalassa. Taidekylpylälle pitäisi löytyä tulevaisuudessa rahoitus esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osarahoituksella, prosenttitaideperiaatteella tai osana Kaikukorttitoimintaa. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sitoo kuntia liittämään kulttuurin vähintään osaksi hyvinvointisuunnitelmia. Taidekylpylä voisi näin ollen toimia kulttuurihyvinvointipalveluna osana kunnan monirahoitteisia palvelupolkuja, jolloin myös taiteilijoiden työ saataisiin juurrutettua osaksi rakenteita.
Tutkija havainnoi myös omaa kokemustaan henkilökohtaisen taidesuhteen kylvettämisestä ja moniammatillisuuden merkityksestä hankkeessa. Havainnot osoittivat sen, että moniammatillinen ja eri taiteenaloja yhdistelevä työskentely kylvettivät myös tutkijan omaa taidesuhdetta ja ammatillisuutta. Tutkija toteutti hankkeessa kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntijan roolia monipuolisesti ja kehitti uuden kulttuurihyvinvointipalvelun yhteistyössä vertaiskollegojen ja osallistujien kanssa.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda uusi taidekylvetyksen konsepti, joka voitaisiin jatkossa toteuttaa erilaisille ryhmille. Tavoitteena oli kerätä kokemustietoa taidelähtöisten menetelmien toimivuudesta osallisuuden lisääjänä osana Taidekylpylän toiminta-alustaa. Toinen tavoite oli tutkijan havainnot työskentelyn vaikutuksista hänen omaan taidesuhteeseensa.
Tutkimus perustui fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen ja siinä tehtiin tulkintoja osallistujien havainnoista ja kokemuksista osallisuuteen, henkilökohtaiseen taidesuhteeseen ja taidelähtöisiin menetelmiin liittyen. Tutkija käytti tutkimusaineistona osallistujien suullisia ja kirjallisia palautteita, työskentelypäiväkirjaansa sekä vertaiskollegojen kanssa käytyjä keskusteluja ja palautteita. Tausta-aineistoina käytettiin laajasti julkaisuja ja verkkoaineistoja kulttuurihyvinvoinnin ja taiteen tutkimuksen asiantuntijoilta.
Tulokset osoittivat, että Taidekylpylän tavoitteet osallisuuden lisäämiseksi ja taidesuhteen kylvettämiseksi saavutettiin hienosti taidelähtöisten menetelmien avulla. Osallistujien palautteissa toistuivat itsensä ylittäminen ja yllättyminen omista kyvyistä sekä taiteen roolista niiden mahdollistajana. Taidekylpylän konsepti todettiin toimivaksi ja osallistujat toivoivat sille jatkoa. Tulokset osoittivat myös, että jokainen uusi osallistujaryhmä toimisi konseptin uudelleenkehittäjänä ja sitä voitaisiin toteuttaa myös muissa taidelaitoksissa, kuten teatterissa.
Konseptin muokkaaminen olisi haaste vetäjille ja vaatisi enemmän sitoutumista sekä taloudellisia resursseja. Haasteeksi nousi toimeksiantajan resurssipula tarjota jatkossa vastaavanlaista toimintaa Voipaalassa. Taidekylpylälle pitäisi löytyä tulevaisuudessa rahoitus esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osarahoituksella, prosenttitaideperiaatteella tai osana Kaikukorttitoimintaa. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sitoo kuntia liittämään kulttuurin vähintään osaksi hyvinvointisuunnitelmia. Taidekylpylä voisi näin ollen toimia kulttuurihyvinvointipalveluna osana kunnan monirahoitteisia palvelupolkuja, jolloin myös taiteilijoiden työ saataisiin juurrutettua osaksi rakenteita.
Tutkija havainnoi myös omaa kokemustaan henkilökohtaisen taidesuhteen kylvettämisestä ja moniammatillisuuden merkityksestä hankkeessa. Havainnot osoittivat sen, että moniammatillinen ja eri taiteenaloja yhdistelevä työskentely kylvettivät myös tutkijan omaa taidesuhdetta ja ammatillisuutta. Tutkija toteutti hankkeessa kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntijan roolia monipuolisesti ja kehitti uuden kulttuurihyvinvointipalvelun yhteistyössä vertaiskollegojen ja osallistujien kanssa.