Huumorin vaikutus työhyvinvointiin sosionomin ammatissa
Högdahl, Linda; Mansikkaviita, Jarno (2022)
Högdahl, Linda
Mansikkaviita, Jarno
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111022412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111022412
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten huumori vaikuttaa sosionomien työhyvinvointiin. Huumorin vaikutuksesta sosionomien työhyvinvointiin ei ollut tehty tähän mennessä tutkimuksia. Tavoitteena oli saada vertailukelpoista materiaalia kyselyyn vastanneilta sosionomeilta huumorin vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten tärkeänä sosionomit pitävät huumoria puhuttaessa työhyvinvointia tukevista asioista. Koska tarkoituksena oli kerätä vertailukelpoista materiaalia, opinnäytetyössä on käytetty määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Huumoria itsessään on tutkittu vuosisatojen saatossa monesta ei näkökulmasta. Huumori on laaja käsite, joten opinnäytetyössä on keskitytty pelkästään huumorin yhteisöllisiin käyttötapoihin. Näitä ovat tilannesekä sanakomiikka.
Tutkimukseen vastasi 374 sosionomia, jotka tavoitettiin Facebookin sosionomien uraverkosto -ryhmän kautta. Kysely rakennettiin kolmen teeman mukaan. Nämä teemat tarkastelivat huumorin vaikutusta työhyvinvointiin yksilön, työyhteisön ja esihenkilötyön näkökulmista. Kyselyssä käytettiin suljettuja kysymyksiä. Jokaisen osion jälkeen oli kuitenkin mahdollisuus kommentoida teemoja.
Tulosten perusteella suuri osa vastanneista piti huumoria tärkeänä osana työhyvinvointia. Kuitenkin pienempi osa vastanneista koki tulleensa loukatuksi tilanteissa, joissa on käytetty huumoria. Osa tunnisti työyhteisössään huumorin olevan vallankäytön väline, eli sitä oli käytetty esimerkiksi jonkun saavutusten vähättelyyn. Vastanneet totesivat huumorin olevan myös hyvä työkalu esihenkilöille. Kuitenkin työkavereiden käytökseen verrattuna esihenkilöt käyttivät huumoria hieman enemmän vallankäytön välineenä.
Tämä oli ensimmäinen sosionomien työhyvinvointia käsittelevä opinnäytetyö. Kerätyn aineiston perusteella olisi mahdollista tehdä jatkotutkimusta keskittyen huumorin haitallisiin työhyvinvointivaikutuksiin. Myös esihenkilöiden tapa käyttää huumoria olisi potentiaalinen jatkotutkimusaihe.
Tutkimukseen vastasi 374 sosionomia, jotka tavoitettiin Facebookin sosionomien uraverkosto -ryhmän kautta. Kysely rakennettiin kolmen teeman mukaan. Nämä teemat tarkastelivat huumorin vaikutusta työhyvinvointiin yksilön, työyhteisön ja esihenkilötyön näkökulmista. Kyselyssä käytettiin suljettuja kysymyksiä. Jokaisen osion jälkeen oli kuitenkin mahdollisuus kommentoida teemoja.
Tulosten perusteella suuri osa vastanneista piti huumoria tärkeänä osana työhyvinvointia. Kuitenkin pienempi osa vastanneista koki tulleensa loukatuksi tilanteissa, joissa on käytetty huumoria. Osa tunnisti työyhteisössään huumorin olevan vallankäytön väline, eli sitä oli käytetty esimerkiksi jonkun saavutusten vähättelyyn. Vastanneet totesivat huumorin olevan myös hyvä työkalu esihenkilöille. Kuitenkin työkavereiden käytökseen verrattuna esihenkilöt käyttivät huumoria hieman enemmän vallankäytön välineenä.
Tämä oli ensimmäinen sosionomien työhyvinvointia käsittelevä opinnäytetyö. Kerätyn aineiston perusteella olisi mahdollista tehdä jatkotutkimusta keskittyen huumorin haitallisiin työhyvinvointivaikutuksiin. Myös esihenkilöiden tapa käyttää huumoria olisi potentiaalinen jatkotutkimusaihe.