Positiivisen palautteen saamisen merkitys työhyvinvoinnissa lastensuojelun työkentällä
Kuivamäki, Reetta (2022)
Kuivamäki, Reetta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111322568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111322568
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia positiivisen palautteen saamisen merkitystä työhyvinvoinnissa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista positiivista palautetta työntekijät saavat esihenkilöltään sekä kollegoiltaan ja miten se vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä työntekijöiden ymmärrystä heidän roolistaan positiivisen palautteen antajina ja näin kollegoidensa työhyvinvoinnin tukijoina.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen Seinäjoella sijaitsevaan lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköön. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja niihin osallistui yhteensä kahdeksan vakituisen työsuhteen omaavaa työntekijää. Työntekijät sijoittuivat yhteistyöorganisaation kahdelle eri osastolle, mikä mahdollisti myös tulosten vertailun osastojen välillä.
Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon. Tutkimusaineistoa käsiteltiin hyödyntäen teemoittelua, joka on laadullisen tutkimuksen analysointimenetelmä. Teemat jäsentyivät seuraavasti: 1. Positiivisen palautteen moninaisuus ja sen muodot. 2. Positiivisen palautteen merkitys työhyvinvointiin. 3. Oma rooli positiivisen palautteen antajana. 4. Palautteen antamisen ja saamisen vaikutukset työyhteisöön. Teemat erosivat hieman tutkimuskysymyksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen palautteen saamisella on työhyvinvointia lisäävä merkitys. Keskeisenä asiana nähtiin myös se, miten positiivisen palautteen antaminen tuo työntekijälle mielihyvää ja antaa työlle merkittävyyden tuntua. Positiivisen palautteen saaminen vahvistaa työntekijän ammatti-identiteettiä, lisää työmotivaatiota, tukee työstä palautumisessa sekä parantaa tiimihenkeä.
Tulokset osoittivat myös sen, että esihenkilöltä saatua palautetta arvostetaan ja sitä toivotaan saatavan enemmän. Kollegoilta saatua palautetta osa piti jopa arvokkaampana, kuin esihenkilöltä saatua palautetta. Positiivisen palautteen saaminen ja antaminen nähtiin myönteistä työilmapiiriä tukevana tekijänä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen Seinäjoella sijaitsevaan lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköön. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja niihin osallistui yhteensä kahdeksan vakituisen työsuhteen omaavaa työntekijää. Työntekijät sijoittuivat yhteistyöorganisaation kahdelle eri osastolle, mikä mahdollisti myös tulosten vertailun osastojen välillä.
Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon. Tutkimusaineistoa käsiteltiin hyödyntäen teemoittelua, joka on laadullisen tutkimuksen analysointimenetelmä. Teemat jäsentyivät seuraavasti: 1. Positiivisen palautteen moninaisuus ja sen muodot. 2. Positiivisen palautteen merkitys työhyvinvointiin. 3. Oma rooli positiivisen palautteen antajana. 4. Palautteen antamisen ja saamisen vaikutukset työyhteisöön. Teemat erosivat hieman tutkimuskysymyksistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen palautteen saamisella on työhyvinvointia lisäävä merkitys. Keskeisenä asiana nähtiin myös se, miten positiivisen palautteen antaminen tuo työntekijälle mielihyvää ja antaa työlle merkittävyyden tuntua. Positiivisen palautteen saaminen vahvistaa työntekijän ammatti-identiteettiä, lisää työmotivaatiota, tukee työstä palautumisessa sekä parantaa tiimihenkeä.
Tulokset osoittivat myös sen, että esihenkilöltä saatua palautetta arvostetaan ja sitä toivotaan saatavan enemmän. Kollegoilta saatua palautetta osa piti jopa arvokkaampana, kuin esihenkilöltä saatua palautetta. Positiivisen palautteen saaminen ja antaminen nähtiin myönteistä työilmapiiriä tukevana tekijänä.