Robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuus AVH- potilaiden kuntoutuksessa: kirjallisuuskatsaus end effector -laitteista
Nurmimäki, Jesse; Paaso, Sakari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622805
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena aivoihin voi syntyä pysyviä vaurioita tai ohimeneviä häiriöitä. Aivot ovat merkittävä osa ihmisen toimintakykyä, jonka vuoksi aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa toimintakykyyn. Kävelyä voidaan pitää merkittävänä osana yksilön toimintakykyä, jonka vuoksi kävelykuntoutus on merkittävä kuntoutusmuoto aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kuntoutuksessa. Kävelykuntoutuksessa voidaan yhtenä menetelmänä hyödyntää robottiavusteisia painokevennettyjä kävelykuntoutuslaitteita. Robottiavusteinen painokevennetty kävelykuntoutus on turvallinen tapa toteuttaa intensiivistä kävelykuntoutusta. Robottiavusteinen painokevennetty kävelykuntoutus on vaikuttavaa, mutta ei ole riittävästi tutkittua tietoa millainen harjoittelu missäkin aivoverenkiertohäiriön vaiheessa on tehokkainta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja tuoda esille robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuutta AVH-kuntoutujien kävelyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuudesta AVH-kuntoutujien kävelyyn. Opinnäytetyössä tuodaan esille robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuuksia AVH-kuntoutujien kävelyyn. Lisäksi opinnäytetyössä tuodaan esille käytettyjä harjoittelumääriä ja missä aivoverenkiertohäiriön vaiheessa harjoittelu on vaikuttavaa. Opinnäytetyön tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon sisältyi tutkimushaku, tutkimusten valinta ja tutkimusten analysointi. Opinnäytetyön tulos toi esille, että End effector -harjoittelu kehitti AVH-kuntoutujien kävelyä, tasapainoa, motorisia toimintoja, toimintakykyä ja neuroplastisuutta. Lisäksi end effector -harjoittelu vähensi liikkumisen rajoitteita, energian kulutusta ja sydämen kuormitusta. Erityisesti end effector - harjoittelulla saatiin vaikutuksia AVH-kuntoutujien kävelykykyyn, kävelynopeuteen ja kävelymatkaan. Tämä opinnäytetyö ei antanut vastausta, millainen harjoittelu on tehokkainta tai missä aivoverenkiertohäiriön vaiheessa harjoittelu kannattaa aloittaa. Tämän opinnäytetyön perusteella end effector -robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuslaitteen käyttöä voidaan suositella AVH-kuntoutukseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä, kun suunnitellaan end effector -robottiavusteista painokevennettyä kävelykuntoutusharjoittelua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja tuoda esille robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuutta AVH-kuntoutujien kävelyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kirjallisuuskatsaus robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuudesta AVH-kuntoutujien kävelyyn. Opinnäytetyössä tuodaan esille robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikuttavuuksia AVH-kuntoutujien kävelyyn. Lisäksi opinnäytetyössä tuodaan esille käytettyjä harjoittelumääriä ja missä aivoverenkiertohäiriön vaiheessa harjoittelu on vaikuttavaa. Opinnäytetyön tilaajana oli Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon sisältyi tutkimushaku, tutkimusten valinta ja tutkimusten analysointi. Opinnäytetyön tulos toi esille, että End effector -harjoittelu kehitti AVH-kuntoutujien kävelyä, tasapainoa, motorisia toimintoja, toimintakykyä ja neuroplastisuutta. Lisäksi end effector -harjoittelu vähensi liikkumisen rajoitteita, energian kulutusta ja sydämen kuormitusta. Erityisesti end effector - harjoittelulla saatiin vaikutuksia AVH-kuntoutujien kävelykykyyn, kävelynopeuteen ja kävelymatkaan. Tämä opinnäytetyö ei antanut vastausta, millainen harjoittelu on tehokkainta tai missä aivoverenkiertohäiriön vaiheessa harjoittelu kannattaa aloittaa. Tämän opinnäytetyön perusteella end effector -robottiavusteisen painokevennetyn kävelykuntoutuslaitteen käyttöä voidaan suositella AVH-kuntoutukseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä, kun suunnitellaan end effector -robottiavusteista painokevennettyä kävelykuntoutusharjoittelua.