Nuorten naisten kokemuksia hybridityöstä ja työhyvinvoinnista
Gauriloff, Heidi (2022)
Gauriloff, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622817
Tiivistelmä
Koronapandemian hiipuessa työelämässä ollaan siirrytty etätyöstä hybridimalliin, joka on kasvattanut suosiota viimeisen vuoden aikana. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten naistyöntekijöiden kokemuksia hybridityöstä ja siitä miten hybridityö on vaikuttanut työntekijöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, mitkä olivat hybridityön hyötyjä ja haasteita.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin hybridityön ja työhyvinvoinnin käsitteitä. Hybridityön osuudessa kerrottiin tarkemmin etätyöstä siirtymisestä hybridityöhön, hybridityön hyödyistä ja haasteista sekä hybridityön vaikutuksesta työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin osuudessa määriteltiin työhyvinvoinnin käsite. Lisäksi osiossa käsiteltiin työkykyjohtamista, työn voimavaratekijöitä, stressiä ja kuormitusta, palautumista ja työhyvinvoinnin edistämistä. Työn keskeisiä lähteitä olivat kirjat, tutkimukset, artikkelit ja blogi kirjoitukset. Lähteinä käytettiin esimerkiksi Annina Eklundin ym. kirjoittamaa kirjaa nimeltä Hybridijohtaminen ja Marja-Liisa ja Marjut Mangan kirjoittamaa kirjaa nimeltä Työhyvinvointi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, sillä aiheesta haluttiin saada syvällisempää tietoa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelun teemat ja kysymykset pohjautuivat tutkimuksen tietoperustaan. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina syksyllä 2022 Zoom-videohaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolme naistyöntekijää, joilla oli kokemusta hybridityöstä. Kaikki haastateltavat työskentelivät eri aloilla ja eri yrityksissä.
Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat olivat tyytyväisiä hybridimalliin ja muutos etätöistä hybridityöhön koettiin positiivisena. Hybridimallin myötä työ oli joustavampaa ja sitä pystyi muokata työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työhyvinvointia edisti se, että pystyi valitsemaan missä tekee töitä.
Hybridityön hyötyjä olivat etätöitä tehdessä muun muassa vapaa-ajan lisääntyminen, hyvä työrauha ja työn suunnittelu oman aikataulun mukaan. Lähitöissä hyötyjä olivat kommunikoinnin helppous, työvälineiden helppo saatavuus ja yhteisöllisyys.
Hybridityön haasteita etätöissä olivat keskittymisen vaikeus kotona olevien ärsykkeiden takia, monet etäkokoukset ja työmotivaation lasku. Lähitöissä haasteita olivat keskittymisen vaikeus toimistossa, työmatkat ja matkakulut.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin hybridityön ja työhyvinvoinnin käsitteitä. Hybridityön osuudessa kerrottiin tarkemmin etätyöstä siirtymisestä hybridityöhön, hybridityön hyödyistä ja haasteista sekä hybridityön vaikutuksesta työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin osuudessa määriteltiin työhyvinvoinnin käsite. Lisäksi osiossa käsiteltiin työkykyjohtamista, työn voimavaratekijöitä, stressiä ja kuormitusta, palautumista ja työhyvinvoinnin edistämistä. Työn keskeisiä lähteitä olivat kirjat, tutkimukset, artikkelit ja blogi kirjoitukset. Lähteinä käytettiin esimerkiksi Annina Eklundin ym. kirjoittamaa kirjaa nimeltä Hybridijohtaminen ja Marja-Liisa ja Marjut Mangan kirjoittamaa kirjaa nimeltä Työhyvinvointi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, sillä aiheesta haluttiin saada syvällisempää tietoa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelun teemat ja kysymykset pohjautuivat tutkimuksen tietoperustaan. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina syksyllä 2022 Zoom-videohaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolme naistyöntekijää, joilla oli kokemusta hybridityöstä. Kaikki haastateltavat työskentelivät eri aloilla ja eri yrityksissä.
Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat olivat tyytyväisiä hybridimalliin ja muutos etätöistä hybridityöhön koettiin positiivisena. Hybridimallin myötä työ oli joustavampaa ja sitä pystyi muokata työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työhyvinvointia edisti se, että pystyi valitsemaan missä tekee töitä.
Hybridityön hyötyjä olivat etätöitä tehdessä muun muassa vapaa-ajan lisääntyminen, hyvä työrauha ja työn suunnittelu oman aikataulun mukaan. Lähitöissä hyötyjä olivat kommunikoinnin helppous, työvälineiden helppo saatavuus ja yhteisöllisyys.
Hybridityön haasteita etätöissä olivat keskittymisen vaikeus kotona olevien ärsykkeiden takia, monet etäkokoukset ja työmotivaation lasku. Lähitöissä haasteita olivat keskittymisen vaikeus toimistossa, työmatkat ja matkakulut.