Imeväisikäisen unta heikentävät vanhempiin sidoksissa olevat tekijät
Sinisalo, Satu; Syrjälä, Juulia (2022)
Sinisalo, Satu
Syrjälä, Juulia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111622820
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla imeväisikäisen unta heikentäviin tekijöihin, jotka ovat sidoksissa vanhempiin. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta tietoa terveydenhuollon opiskelijoille sekä lisätä opiskelijoiden osaamista imeväisikäisen uneen vaikuttavista tekijöistä vanhempien ohjauksen tueksi. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitkä vanhempiin sidoksissa olevat tekijät vaikuttavat heikentävästi imeväisikäisen nukkumiseen. Yleisimmin puhutaan imeväisikäisen uniongelmien vaikutuksista vanhempiin. Siksi koettiin merkittäväksi valita aihe, jossa vuorostaan tarkastellaan niitä vanhempiin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä imeväisikäisen uniongelmien syntyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen Medic- ja Cinahl-tietokannoista, sekä manuaalisella tietokantahaulla. Tutkimukseen valikoitui lopulta 15 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että on useita vanhempiin sidoksissa olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat heikentävästi imeväisikäisen uneen. Merkittävimpiä tekijöitä ovat etenkin äidin psyykkinen vointi, vanhemman luomat nukuttamisrutiinit ja imeväisikäisen nukkumapaikka. Muita imeväisikäisen uneen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ovat äidin sensitiivisyys, imetys sekä kasvuympäristö ja sosioekonominen asema. Vaikutukset uneen ilmenevät useimmiten unen vakiintumisen viivästymisenä tehden unesta katkonaisempaa ja vaihtelevampaa. Heikentävät vaikutukset näkyvät myös vuorokausirytmin muutoksina, pidempänä nukahtamisaikana sekä unta heikentävän vierinukkumisen todennäköisyyden lisääntymisenä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhemmilla on merkittävä vaikutus imeväisikäisen nukkumistottumuksiin sekä uniongelmiin. Tulosten mukaan imeväiskaudella esiintyvien uniongelmien taustalla vaikuttavat jo raskaudenaikaisetkin tekijät. Mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi terveydenhuollon ammattilaisten olisikin tärkeää osata antaa tukea ja puuttua näihin riskitekijöihin ennakoivasti jo raskauden aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä käyttäen Medic- ja Cinahl-tietokannoista, sekä manuaalisella tietokantahaulla. Tutkimukseen valikoitui lopulta 15 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että on useita vanhempiin sidoksissa olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat heikentävästi imeväisikäisen uneen. Merkittävimpiä tekijöitä ovat etenkin äidin psyykkinen vointi, vanhemman luomat nukuttamisrutiinit ja imeväisikäisen nukkumapaikka. Muita imeväisikäisen uneen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ovat äidin sensitiivisyys, imetys sekä kasvuympäristö ja sosioekonominen asema. Vaikutukset uneen ilmenevät useimmiten unen vakiintumisen viivästymisenä tehden unesta katkonaisempaa ja vaihtelevampaa. Heikentävät vaikutukset näkyvät myös vuorokausirytmin muutoksina, pidempänä nukahtamisaikana sekä unta heikentävän vierinukkumisen todennäköisyyden lisääntymisenä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhemmilla on merkittävä vaikutus imeväisikäisen nukkumistottumuksiin sekä uniongelmiin. Tulosten mukaan imeväiskaudella esiintyvien uniongelmien taustalla vaikuttavat jo raskaudenaikaisetkin tekijät. Mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi terveydenhuollon ammattilaisten olisikin tärkeää osata antaa tukea ja puuttua näihin riskitekijöihin ennakoivasti jo raskauden aikana.