Epilepsiaa sairastavan kouluikäisen ja perheen tukeminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Mäkinen, Iida; Tuominen, Tuulia (2022)
Mäkinen, Iida
Tuominen, Tuulia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722905
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia vaikutuksia hoitohenkilökunnan käyttämillä tukikeinoilla on epilepsiaa sairastavan kouluikäisen ja perheen jaksamiseen. Tavoitteena oli lisätä perheiden ja hoitohenkilökunnan tietoisuutta perheen tukemisen keinoista ja siten parantaa perheiden elämänlaatua. Tämä opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin sähköisissä tietokannoissa. CINAHL, PubMed ja Finna -tietokannoista valikoitui lopullinen yhdeksän tutkimusartikkelin aineisto. Tutkimusartikkelit analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunnan käyttämillä tukikeinoilla vahvistettiin epilepsiaa sairastavien lasten ja perheiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tukikeinot vahvistivat perheiden psyykkistä hyvinvointia muun muassa tukemalla vanhemmuutta, parantamalla tunteiden käsittelyä ja lisäämällä epilepsiaan liittyvää tietoa. Tukikeinoilla oli positiivisia vaikutuksia perheiden fyysiseen hyvinvointiin muun muassa edistämällä sairauden hallintaa ja vähentämällä kohtauksia. Lisäksi tukikeinot vahvistivat perheiden sosiaalista hyvinvointia muun muassa parantamalla vuorovaikutusta, tukemalla koulunkäyntiä ja itsenäistymistä. Tutkimusartikkeleissa esitellyissä interventioissa käytettiin tukikeinoina sekä vanhemmille että lapsille suunnattuja koulutuksia epilepsiaan liittyen, terapeuttisia keskusteluja, interaktiivisia kursseja, systemaattisen hoitotyön keinoja ja lapsikeskeistä harjoitusmallia.
Sairaanhoitajan näkökulmaa epilepsiaa sairastavan lapsen ja perheen tukemisessa oli niukasti tutkittu. Sen sijaan tutkimuksissa puhuttiin yleisesti hoitohenkilökunnasta. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, mitkä asiat sairaanhoitajat kokevat haasteelliseksi epilepsiaa sairastavan lapsen ja perheen tukemisessa. Näiden tulosten pohjalta voitaisiin myös kehitellä sairaanhoitajille suunnattu opas, jossa käytäisiin läpi, kuinka lasta ja perhettä voi tukea kokonaisvaltaisesti.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunnan käyttämillä tukikeinoilla vahvistettiin epilepsiaa sairastavien lasten ja perheiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tukikeinot vahvistivat perheiden psyykkistä hyvinvointia muun muassa tukemalla vanhemmuutta, parantamalla tunteiden käsittelyä ja lisäämällä epilepsiaan liittyvää tietoa. Tukikeinoilla oli positiivisia vaikutuksia perheiden fyysiseen hyvinvointiin muun muassa edistämällä sairauden hallintaa ja vähentämällä kohtauksia. Lisäksi tukikeinot vahvistivat perheiden sosiaalista hyvinvointia muun muassa parantamalla vuorovaikutusta, tukemalla koulunkäyntiä ja itsenäistymistä. Tutkimusartikkeleissa esitellyissä interventioissa käytettiin tukikeinoina sekä vanhemmille että lapsille suunnattuja koulutuksia epilepsiaan liittyen, terapeuttisia keskusteluja, interaktiivisia kursseja, systemaattisen hoitotyön keinoja ja lapsikeskeistä harjoitusmallia.
Sairaanhoitajan näkökulmaa epilepsiaa sairastavan lapsen ja perheen tukemisessa oli niukasti tutkittu. Sen sijaan tutkimuksissa puhuttiin yleisesti hoitohenkilökunnasta. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, mitkä asiat sairaanhoitajat kokevat haasteelliseksi epilepsiaa sairastavan lapsen ja perheen tukemisessa. Näiden tulosten pohjalta voitaisiin myös kehitellä sairaanhoitajille suunnattu opas, jossa käytäisiin läpi, kuinka lasta ja perhettä voi tukea kokonaisvaltaisesti.