Fysioterapeuttien työn kuormitus ja työstä palautuminen
Kaappola, Anni; Kujala, Tommi (2022)
Kaappola, Anni
Kujala, Tommi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722935
Tiivistelmä
Työelämä kuormittaa yhä useampaa työntekijää henkisesti. Terveysalan työntekijöillä on todettu olevan muiden alojen työntekijöitä enemmän työperäistä stressiä. Lisäksi Covid-19-pandemia on lisännyt työuupumusoireilua koko työväestössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa fysioterapeuttien työn kuormituksesta ja siitä palautumisesta Pohjanmaan Fysioterapeutit ry:lle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen fysioterapeuttien objektiivista ja subjektiivista työssä kuormittumista ja siitä palautumista.
Opinnäytetyö toteutettiin mixed methods research -lähestymistapaa käyttäen, jolloin se sisälsi sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Pohjanmaan Fysioterapeutit ry:n jäsenet. Tutkimusjoukko (n=30) koostettiin ositetun otannan avulla. Tutkimusjoukkoon kuului fysioterapeutteja yksityiseltä-, julkiselta- ja kolmannelta sektorilta. Tutkimus toteutettiin Firstbeat hyvinvointianalyysinä, jonka lisäksi tutkimushenkilöt arvioivat subjektiivisesti työssä kuormittumistaan ja siitä palautumista erilliseen sähköiseen Webropol-kyselyyn vastaten. Firstbeat-mittaukseen sisältyi kolme työpäivää ja kaksi vapaapäivää. Tutkimusaineiston laadullisessa analyysissä sovellettiin sekä sisällönanalyysi- että teemoittelu menetelmiä. Määrällisistä muuttujista laskettiin keskiarvoja, keskihajontoja ja vaihteluvälejä.
Stressin ja palautumisen tasapaino oli keskiarvon perusteella koko tutkimusjoukolla kohta-laista sekä työ- että vapaapäivien osalta. Ero työ- ja vapaapäivien keskiarvoissa oli hyvin pieni. Myöskään päivittäisten stressireaktioiden määrässä ei ollut havaittavissa merkittävää eroa työ- ja vapaapäivien välillä ja koko tutkimusjoukon keskiarvot sijoittuivat normaalien stressireaktioiden määrään. Keskiarvo oli kuitenkin lähellä normaalien stressireaktioiden määrän ylärajaa. Subjektiivisesti stressiä koettiin pääasiassa vain vähän tai jonkin verran. Merkittävimpänä tekijänä työn kuormittavuuden taustalla tutkimushenkilöt kokivat olevan suuren työmäärän käytössä olevaan työaikaan nähden. Oma palautuminen työn aiheutta-masta kuormituksesta arvioitiin suurimmalta osin paremmaksi, kuin Firstbeat hyvinvointi-analyysista saadut tulokset osoittivat. Palauttavia hetkiä työpäivän aikana esiintyi vain neljäsosalla tutkimushenkilöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin mixed methods research -lähestymistapaa käyttäen, jolloin se sisälsi sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Pohjanmaan Fysioterapeutit ry:n jäsenet. Tutkimusjoukko (n=30) koostettiin ositetun otannan avulla. Tutkimusjoukkoon kuului fysioterapeutteja yksityiseltä-, julkiselta- ja kolmannelta sektorilta. Tutkimus toteutettiin Firstbeat hyvinvointianalyysinä, jonka lisäksi tutkimushenkilöt arvioivat subjektiivisesti työssä kuormittumistaan ja siitä palautumista erilliseen sähköiseen Webropol-kyselyyn vastaten. Firstbeat-mittaukseen sisältyi kolme työpäivää ja kaksi vapaapäivää. Tutkimusaineiston laadullisessa analyysissä sovellettiin sekä sisällönanalyysi- että teemoittelu menetelmiä. Määrällisistä muuttujista laskettiin keskiarvoja, keskihajontoja ja vaihteluvälejä.
Stressin ja palautumisen tasapaino oli keskiarvon perusteella koko tutkimusjoukolla kohta-laista sekä työ- että vapaapäivien osalta. Ero työ- ja vapaapäivien keskiarvoissa oli hyvin pieni. Myöskään päivittäisten stressireaktioiden määrässä ei ollut havaittavissa merkittävää eroa työ- ja vapaapäivien välillä ja koko tutkimusjoukon keskiarvot sijoittuivat normaalien stressireaktioiden määrään. Keskiarvo oli kuitenkin lähellä normaalien stressireaktioiden määrän ylärajaa. Subjektiivisesti stressiä koettiin pääasiassa vain vähän tai jonkin verran. Merkittävimpänä tekijänä työn kuormittavuuden taustalla tutkimushenkilöt kokivat olevan suuren työmäärän käytössä olevaan työaikaan nähden. Oma palautuminen työn aiheutta-masta kuormituksesta arvioitiin suurimmalta osin paremmaksi, kuin Firstbeat hyvinvointi-analyysista saadut tulokset osoittivat. Palauttavia hetkiä työpäivän aikana esiintyi vain neljäsosalla tutkimushenkilöistä.