Koulufysioterapian interventio
Salo, Rami; Saari, Janica (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823010
Tiivistelmä
Fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä Move! -testin mukaan suomalaisten 5. ja 8. luokkalaisten fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Alakouluikäisistä lapsista alle puolet liikkuvat liikkumissuositusten mukaisesti. Koulufysioterapia pyrkii tarjoamaan keinoja tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyyn sekä epäterveellisten elintapojen muuttamiseen muun muassa passiivisuutta vähentämällä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa koulufysioterapiasta sekä sen vaikuttavuudesta. Tavoitteena oli kokeilla koulufysioterapian toteuttamista käytännössä pilottikoululla ja selvittää sen koettua tarpeellisuutta.
Interventio kesti seitsemän viikkoa. Sen aikana koululaisilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, oppituntien aikana pidettiin lyhyitä luentoja, työskentelyasentoja tarkasteltiin ja liikuntatunneilla oltiin mukana antamassa vinkkejä. Intervention päätteeksi kerättiin verkkokyselyn avulla kokemukset koululaisilta, koululaisten vanhemmilta sekä pilottikoulun opettajilta. Monivalintakysymysten vastaukset on esitetty taulukoissa prosenttiosuuksina ja laadullisten kysymysten vastaukset on teemoiteltu.
Kerätty aineisto jäi yleistettävyyden kannalta harmillisen vähäiseksi, mutta tulokset ovat positiivisia. Vastanneista vanhemmista 96 prosenttia koki fysioterapeutin vastaanoton mahdollisuuden vähintään ”jonkin verran tarpeelliseksi” ja kaikki henkilökohtaista neuvontaa saaneet oppilaat saivat avun vaivaansa.
Vaikka tutkimuksia koulufysioterapiaa koskien on tehty vähän ja kyselyiden vastausprosentti oli matala, suhtauduttiin koulufysioterapeutin toimintaan positiivisesti. Saadun palautteen perusteella koulufysioterapialle olisi tarvetta osana kouluterveydenhuoltoa. Tämän takia jatkotutkimukset olisivat perusteltuja. Yleisen tietoisuuden lisääminen fysioterapiasta olisi tarpeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa koulufysioterapiasta sekä sen vaikuttavuudesta. Tavoitteena oli kokeilla koulufysioterapian toteuttamista käytännössä pilottikoululla ja selvittää sen koettua tarpeellisuutta.
Interventio kesti seitsemän viikkoa. Sen aikana koululaisilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, oppituntien aikana pidettiin lyhyitä luentoja, työskentelyasentoja tarkasteltiin ja liikuntatunneilla oltiin mukana antamassa vinkkejä. Intervention päätteeksi kerättiin verkkokyselyn avulla kokemukset koululaisilta, koululaisten vanhemmilta sekä pilottikoulun opettajilta. Monivalintakysymysten vastaukset on esitetty taulukoissa prosenttiosuuksina ja laadullisten kysymysten vastaukset on teemoiteltu.
Kerätty aineisto jäi yleistettävyyden kannalta harmillisen vähäiseksi, mutta tulokset ovat positiivisia. Vastanneista vanhemmista 96 prosenttia koki fysioterapeutin vastaanoton mahdollisuuden vähintään ”jonkin verran tarpeelliseksi” ja kaikki henkilökohtaista neuvontaa saaneet oppilaat saivat avun vaivaansa.
Vaikka tutkimuksia koulufysioterapiaa koskien on tehty vähän ja kyselyiden vastausprosentti oli matala, suhtauduttiin koulufysioterapeutin toimintaan positiivisesti. Saadun palautteen perusteella koulufysioterapialle olisi tarvetta osana kouluterveydenhuoltoa. Tämän takia jatkotutkimukset olisivat perusteltuja. Yleisen tietoisuuden lisääminen fysioterapiasta olisi tarpeen.