Kalenterin juhlapäivien vieton merkitys asukkaille ikääntyneiden palvelutaloissa hoitajien kertomana
Halkosaari, Marita (2022)
Halkosaari, Marita
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111722979
Tiivistelmä
Suomen lainsäädännön mukaan laitoshoidossa on saatava osallistua mielekkääseen toimintaan, joka edistää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Juhlapäivien vietto on osa palvelutalojen mielekästä toimintaa. Se tuottaa ikääntyneille henkistä pääomaa ja virkistystä, avaa aisteja sekä tarjoaa yhteisen kokemuksen jakamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia juhlapäivien vieton merkityksiä ja osoittaa, että ne ovat tärkeä osa palvelutalojen toimintaa. Tutkimustehtävässä selvitettiin, mikä merkitys kalenterin juhlapäivien vietolla on asukkaille ikääntyneiden palvelutaloissa hoitajien näkemyksen mukaan. Opinnäytetyöllä ei ollut tilaajaa. Tutkimus toteutettiin erään länsisuomalaisen kaupungin palvelutaloissa, jotka tarjoavat tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista.
Tutkimuksen tietoperustassa määriteltiin käsitteet ikääntynyt, palvelutalo, yhteisöllisyys, juhla ja juhlapäivät. Kalenterin juhlapäivillä tarkoitettiin Yliopiston almanakassa olevia päiviä. Lisäksi tietoperustaan sisältyi neljä tutkimusta, joissa on selvitetty juhlapäivien vieton merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä oli Webropol-kysely, joka lähetettiin palvelutalojen yhteyshenkilöille. Palvelutaloja oli 15. Kysely sisälsi ensin taustatietokysymyksen, jossa kysyttiin 46 nimetyn juhlapäivän huomioimista vastaajan palvelutalossa. Vastauksia saatiin 16. Kyselyn toisessa osiossa oli kirjoitelmapyyntö, jossa vastaajaa pyydettiin kertomaan omin sanoin juhlapäivien vieton merkityksiä. Kirjoitelmia saatiin 12. Taustatietokysymyksen vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja kirjoitelmat teemoittelemalla.
Taustatietokysymyksen vastausten mukaan joulu, isänpäivä, juhannus, äitienpäivä, pääsiäinen, ystävänpäivä, uusi vuosi, itsenäisyyspäivä, vappu ja laskiainen huomioitiin kaikissa palvelutaloissa. Neljäätoista juhlapäivää ei huomioitu lainkaan. Kirjoitelmista ilmeni kolme merkitystä viettää juhlapäiviä: arjen rikastuttaja, tunteiden luoja ja yhteisöllisyyden tukija. Aiempien tutkimusten tulokset ovat samankaltaisia, mutta eroavuuksiakin on. Eroina on terveyteen, kuntoutumiseen, toimintakykyyn, elämänlaatuun, itsetuntoon, rauhoittumiseen, arvostetuksi tulemiseen, osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja vertaisuuteen liittyvät merkitykset. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan kalenterin juhlapäivien vietto on tärkeä osa palvelutalojen toimintaa ja hoitajien kertoman mukaan sillä on merkitystä asukkaille. According to Finnish legislation, residents in institutional care have a right to engage in meaningful activity, which promotes their wellbeing, health and functional capacity. The observation of celebration days is part of meaningful activity in nursing homes. It forms human capital, provides stimulation, opens up senses, and provides shared experiences. The study aimed to explore the meanings attached to the observation of celebration days and to demonstrate that they are an important part of activity in nursing homes. The research question was to explore care staff´s views on the meanings that observing calendar celebration days have for the aged residents in nursing homes. This was not a commissioned study. The study was conducted in a city in western Finland, in nursing homes that offer intensive 24-hour care.
The knowledge base of the study defines the concepts: aged, nursing home, sense of community, celebration and celebration days. ‘Calendar celebration days’ refers to days listed in the Helsinki University Almanac. Four studies on the meanings of observing celebration days are also discussed. A Webropol inquiry was used as a research method. The inquiry was sent to contact persons in 15 nursing homes. The participants were first asked to respond to a background question on how 46 specific celebration days were observed in their nursing homes. There were 16 responses to this item. In the second part, the participants were requested to describe in their own words meanings attached to the observation of celebration days. The request yielded 12 essays. Responses to the background question were analysed quantitatively and the essays using thematic analysis.
The responses to the background question revealed that Christmas, Father’s Day, Midsummer, Mother’s Day, Easter, Valentine’s Day, New Year, Independence Day, First of May and Shrovetide were observed in all the nursing homes. Fourteen of the celebration days listed were not observed at all. Three meanings for observing celebration days emerged from the essays. They were enrichment to daily life, creator of emotions and support for the sense of community. Earlier studies had similar results, but there were also some differences. The differences involved meanings associated with health, rehabilitation, functional capacity, life quality, self-esteem, calming down, being appreciated, social engagement, being heard and having peers. Based on the results, observing calendar celebration days is an important part of activity in nursing homes and according to care staff it is important to the residents.
Tutkimuksen tietoperustassa määriteltiin käsitteet ikääntynyt, palvelutalo, yhteisöllisyys, juhla ja juhlapäivät. Kalenterin juhlapäivillä tarkoitettiin Yliopiston almanakassa olevia päiviä. Lisäksi tietoperustaan sisältyi neljä tutkimusta, joissa on selvitetty juhlapäivien vieton merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä oli Webropol-kysely, joka lähetettiin palvelutalojen yhteyshenkilöille. Palvelutaloja oli 15. Kysely sisälsi ensin taustatietokysymyksen, jossa kysyttiin 46 nimetyn juhlapäivän huomioimista vastaajan palvelutalossa. Vastauksia saatiin 16. Kyselyn toisessa osiossa oli kirjoitelmapyyntö, jossa vastaajaa pyydettiin kertomaan omin sanoin juhlapäivien vieton merkityksiä. Kirjoitelmia saatiin 12. Taustatietokysymyksen vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja kirjoitelmat teemoittelemalla.
Taustatietokysymyksen vastausten mukaan joulu, isänpäivä, juhannus, äitienpäivä, pääsiäinen, ystävänpäivä, uusi vuosi, itsenäisyyspäivä, vappu ja laskiainen huomioitiin kaikissa palvelutaloissa. Neljäätoista juhlapäivää ei huomioitu lainkaan. Kirjoitelmista ilmeni kolme merkitystä viettää juhlapäiviä: arjen rikastuttaja, tunteiden luoja ja yhteisöllisyyden tukija. Aiempien tutkimusten tulokset ovat samankaltaisia, mutta eroavuuksiakin on. Eroina on terveyteen, kuntoutumiseen, toimintakykyyn, elämänlaatuun, itsetuntoon, rauhoittumiseen, arvostetuksi tulemiseen, osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja vertaisuuteen liittyvät merkitykset. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan kalenterin juhlapäivien vietto on tärkeä osa palvelutalojen toimintaa ja hoitajien kertoman mukaan sillä on merkitystä asukkaille.
The knowledge base of the study defines the concepts: aged, nursing home, sense of community, celebration and celebration days. ‘Calendar celebration days’ refers to days listed in the Helsinki University Almanac. Four studies on the meanings of observing celebration days are also discussed. A Webropol inquiry was used as a research method. The inquiry was sent to contact persons in 15 nursing homes. The participants were first asked to respond to a background question on how 46 specific celebration days were observed in their nursing homes. There were 16 responses to this item. In the second part, the participants were requested to describe in their own words meanings attached to the observation of celebration days. The request yielded 12 essays. Responses to the background question were analysed quantitatively and the essays using thematic analysis.
The responses to the background question revealed that Christmas, Father’s Day, Midsummer, Mother’s Day, Easter, Valentine’s Day, New Year, Independence Day, First of May and Shrovetide were observed in all the nursing homes. Fourteen of the celebration days listed were not observed at all. Three meanings for observing celebration days emerged from the essays. They were enrichment to daily life, creator of emotions and support for the sense of community. Earlier studies had similar results, but there were also some differences. The differences involved meanings associated with health, rehabilitation, functional capacity, life quality, self-esteem, calming down, being appreciated, social engagement, being heard and having peers. Based on the results, observing calendar celebration days is an important part of activity in nursing homes and according to care staff it is important to the residents.