Lasten ja nuorten mielenterveysyksikön toiminnankuvaus : työntekijöiden kokemuksia ensimmäisestä toimintavuodesta
Naukkarinen, Jani (2022)
Naukkarinen, Jani
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112023173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Pieksämäen lasten ja nuorten mielenterveysyksikön toimintaa ja sen kehittymistä ensimmäisen toimintavuoden aikana sekä tarkastella sairaanhoitajan roolia ja tehtävänkuvaa yksikössä. Näitä tarkasteltiin moniammatillisen työryhmän kokemusten kautta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yksikön toiminnasta sekä sairaanhoitajan roolista ja tehtävänkuvasta, ja tehdä tuotetun tiedon perusteella kehittämisehdotukset.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna toteutetusta ryhmähaastattelusta (n=5), työyksikön kehittämispäivistä saadusta valmiista aineistosta sekä opinnäytetyöntekijän pitämästä tutkimuspäiväkirjasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan yksiötoiminta oli kehittynyt sujuvammaksi ja organisoituneemmaksi kuluneen vuoden aikana. Uusia toimintatapoja oli tullut ja kehittäminen yhä jatkui. Muutoksiin ja uusien toimintatapojen kehittymiseen liittyi huolia perhekeskeisyyden menettämisestä. Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa koettiin kangertelevan ja siihen liittyi epäselvyyttä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yksikön työntekijöillä oli herännyt monenlaisia, ristiriitaisiakin tunteita toiminnasta. Luottamus rakentui vähin erin työntekijöiden päästessä vaikuttamaan toiminnan kehittymiseen ja he kokivat, että heillä oli vaikutusvaltaa omiin työnkuviin. Sairaanhoitajan rooli ja tehtävänkuva oli uusi ja sitä kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Sairaanhoitajan tehtävänkuvassa korostui jalkautuva työ, yksin työskentely ja erilaisten lyhytinterventioiden käyttö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yksikön toimintaa edelleen kehitettäessä. Erityisinä kehityskohteina nousi esiin yhteistyön kehittäminen perustason ja erikoissairaanhoidon välillä sekä perhekeskeisen työotteen lisääminen.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna toteutetusta ryhmähaastattelusta (n=5), työyksikön kehittämispäivistä saadusta valmiista aineistosta sekä opinnäytetyöntekijän pitämästä tutkimuspäiväkirjasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan yksiötoiminta oli kehittynyt sujuvammaksi ja organisoituneemmaksi kuluneen vuoden aikana. Uusia toimintatapoja oli tullut ja kehittäminen yhä jatkui. Muutoksiin ja uusien toimintatapojen kehittymiseen liittyi huolia perhekeskeisyyden menettämisestä. Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa koettiin kangertelevan ja siihen liittyi epäselvyyttä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yksikön työntekijöillä oli herännyt monenlaisia, ristiriitaisiakin tunteita toiminnasta. Luottamus rakentui vähin erin työntekijöiden päästessä vaikuttamaan toiminnan kehittymiseen ja he kokivat, että heillä oli vaikutusvaltaa omiin työnkuviin. Sairaanhoitajan rooli ja tehtävänkuva oli uusi ja sitä kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Sairaanhoitajan tehtävänkuvassa korostui jalkautuva työ, yksin työskentely ja erilaisten lyhytinterventioiden käyttö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yksikön toimintaa edelleen kehitettäessä. Erityisinä kehityskohteina nousi esiin yhteistyön kehittäminen perustason ja erikoissairaanhoidon välillä sekä perhekeskeisen työotteen lisääminen.