MET-toiminta Sydänsairaalassa 2020-2021
Nykänen, Jonna (2022)
Nykänen, Jonna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112123257
Tiivistelmä
MET (Medical Emergency Team) on sairaalan sisäinen moniammatillinen ensihoitoryhmä, jonka toiminnan tarkoituksena on tarjota tehohoitotasoista hoitoa peruselintoimintojen häiriöiden vuoksi voinniltaan huononeville potilaille. Toiminnan lähtökohtana on riittävän ajoissa tunnistettu vitaalielintoimintojen häiriö ja mahdollisen elottomuuden välttäminen. Sydänsairaalassa MET-toiminta on käynnistynyt sydänteho-osaston omana toimintana huhtikuussa 2018.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Sydänsairaalan MET-hälytykset rekisteriaineiston perusteella vuosilta 2020–2021, lisäksi oli tarkoitus selvittää osastosiirtojen toteutumista ja lääkäreiden osallisuutta MET-hälytyksillä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Sydänsairaalan MET-toiminnasta ja sen mahdollisista erityispiirteistä rekisteriaineistoon perustuen. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Sydänsairaalan hallinnoimaa rekisteriaineistoa ja opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohdista ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin frekvenssejä ja prosentteja käyttäen. Aineistona oli 265 MET-tehtävää ja 109 elvytystehtävää.
MET-hälytykset Sydänsairaalassa koskivat kahta pääasiallista potilasryhmää: kardiologisia päivystyspotilaita ja kirurgisia elektiivisiä potilaita. Suurimmat hälyttäneet osastot olivat vuodeosastot SDOSA3 ja SDOSA2. MET-hälytyksen suurimmat syyt olivat verenkierto, hengenahdistus, tajunta ja rytmi. Sekavuus hälytyksen syynä koski elektiivisiä kirurgisia potilaita, huoli päivystyksellisiä kardiologisia potilaita.
Elottomuuden lähtörytmi oli eniten pulssiton rytmi (PEA) ja kammiovärinä (VF). Valtaosa Sydänsairaalan elvytyksistä oli valvonta- ja teho-osastolla. Myös vuodeosastoelvytykset olivat monitoroituja. Suurempi osa MET-hälytyksistä ei johtanut siirtoon valvonta- tai teho-osastolle. Sydäntehon anestesialääkäri oli paikalla 48 % MET-tehtävällä, 28 % hoitui puhelinkonsultaatiolla, hoitavalle lääkärille puhelinkonsultaatioita tehtiin MET-tehtäviltä vähän. Tulokset vastasivat aikaisempaa tutkimustietoa. Opinnäytetyön perusteella saatua yksityiskohtaisempaa tietoa Sydänsairaalan MET-toiminnasta voidaan hyödyntää Sydänsairaalan MET-ryhmän koulutuksissa ja Sydänsairaalan MET-toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Sydänsairaalan MET-hälytykset rekisteriaineiston perusteella vuosilta 2020–2021, lisäksi oli tarkoitus selvittää osastosiirtojen toteutumista ja lääkäreiden osallisuutta MET-hälytyksillä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Sydänsairaalan MET-toiminnasta ja sen mahdollisista erityispiirteistä rekisteriaineistoon perustuen. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Sydänsairaalan hallinnoimaa rekisteriaineistoa ja opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohdista ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin frekvenssejä ja prosentteja käyttäen. Aineistona oli 265 MET-tehtävää ja 109 elvytystehtävää.
MET-hälytykset Sydänsairaalassa koskivat kahta pääasiallista potilasryhmää: kardiologisia päivystyspotilaita ja kirurgisia elektiivisiä potilaita. Suurimmat hälyttäneet osastot olivat vuodeosastot SDOSA3 ja SDOSA2. MET-hälytyksen suurimmat syyt olivat verenkierto, hengenahdistus, tajunta ja rytmi. Sekavuus hälytyksen syynä koski elektiivisiä kirurgisia potilaita, huoli päivystyksellisiä kardiologisia potilaita.
Elottomuuden lähtörytmi oli eniten pulssiton rytmi (PEA) ja kammiovärinä (VF). Valtaosa Sydänsairaalan elvytyksistä oli valvonta- ja teho-osastolla. Myös vuodeosastoelvytykset olivat monitoroituja. Suurempi osa MET-hälytyksistä ei johtanut siirtoon valvonta- tai teho-osastolle. Sydäntehon anestesialääkäri oli paikalla 48 % MET-tehtävällä, 28 % hoitui puhelinkonsultaatiolla, hoitavalle lääkärille puhelinkonsultaatioita tehtiin MET-tehtäviltä vähän. Tulokset vastasivat aikaisempaa tutkimustietoa. Opinnäytetyön perusteella saatua yksityiskohtaisempaa tietoa Sydänsairaalan MET-toiminnasta voidaan hyödyntää Sydänsairaalan MET-ryhmän koulutuksissa ja Sydänsairaalan MET-toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa.