Työntekijöiden suhtautuminen hybridityömalliin itseohjautuvuuden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
Reinikka, Lotta (2022)
Reinikka, Lotta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223450
Tiivistelmä
Vuonna 2019 alkaneen koronaviruspandemian seurauksena valtaosa suomalaisista tietotyöntekijöistä siirtyi tekemään kokoaikaista etätyötä valtakunnallisen etätyösuosituksen mukaisesti. Etätyösuosituksen päätyttyä vuonna 2022, sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut työnantajia toteuttamaan työpaikoille palaamisen joustavasti lähi- ja etätyötä yhdistävällä hybridityömallilla. Työelämästä kantautuvien tietojen perusteella perinteiset työn tekemisen tavat ovat pitkän etätyöskentelyjakson myötä peruuttamattomasti muuttuneet ja hybridityöstä odotetaan tulevan työelämän uusi normi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää työntekijöiden suhtautumista uudenlaiseen hybridityömalliin ja siihen, kuinka he kokevat työn tekemisen muutokset työssään. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda työnantajien tietoisuuteen työntekijöiden näkemykset hybridityömallin toimivuudesta ja mahdollistaa tutkimustuloksien hyödyntämisen osana yrityskohtaisten toimintakäytäntöjen suunnittelua ja päätöksentekoa. Tutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, sillä organisaatiot joutuvat tautitilanteen normalisoituessa uudelleenarvioimaan henkilöstölle annettavia työn tekemisen ohjeistuksia.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja toteutettiin kevään 2022 aikana. Tutkimuksen viitekehys käsittää hybridityömallin lisäksi etätyön, itseohjautuvuuden ja virtuaalisen vuorovaikutuksen teemat. Tietoperustan rajaamiseksi, hybridityömallin vaikuttavuutta työsuoriutumiseen tarkastellaan lähtökohtaisesti itseohjautuvuuden ja virtuaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin teoriaohjaavasti. Tutkimusta varten haastateltiin henkilökohtaisesti kahdeksaa suuryrityksessä työskentelevää ylempää toimihenkilöä, joista jokainen teki työtään niin lähi- kuin etätyönä.
Tutkimustulokset osoittavat, että tietotyöntekijät haluavat tulla enemmän osallistetuksi yrityksen hybridityömallin suunnitteluun ja omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Vastaisuudessa työntekijät haluavat työskennellä joustavassa hybridityömallissa, jossa lähi- ja etätyön ajallinen jakautuminen ei ole työnantajan toimesta säädeltyä. Tutkimuksen mukaan korkean työmoraalin omaavat asiantuntijat kykenevät itseohjautuvaan työsuoritukseen, myös työskentelypaikan muuttuessa. Työntekijät kokevat lisääntyneen etätyöskentelyn työn tehokkuutta parantavana järjestelynä, eteenkin keskittymistä vaativien työtehtävien ja rutiininomaisten palaveritapaamisten osalta. Vastavuoroisesti lähityön vähentyminen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen nähdään vaikuttavan heikentävästi asiakassuhteiden luomiseen sekä työyhteisössä sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden säilymiseen. Suhtautuminen lähityöskentelyyn on kuitenkin muuttunut ja työntekijät haluavat jatkossa kasvattaa etätyönä tehtävän työn osuutta.
Tutkimustulosten ja kirjallisuuskatsauksen perusteella tehtävät kehitysehdotukset suosittelevat yrityksissä hybridityömallin yhteistoiminnallista valmistelua, tiimikohtaisesti sovittavia toimintakäytäntöjä sekä lähityöskentelyn tarpeenmukaisuuden kriittisempää tarkastelua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää työntekijöiden suhtautumista uudenlaiseen hybridityömalliin ja siihen, kuinka he kokevat työn tekemisen muutokset työssään. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda työnantajien tietoisuuteen työntekijöiden näkemykset hybridityömallin toimivuudesta ja mahdollistaa tutkimustuloksien hyödyntämisen osana yrityskohtaisten toimintakäytäntöjen suunnittelua ja päätöksentekoa. Tutkimuksen aihe on hyvin ajankohtainen, sillä organisaatiot joutuvat tautitilanteen normalisoituessa uudelleenarvioimaan henkilöstölle annettavia työn tekemisen ohjeistuksia.
Opinnäytetyön tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja toteutettiin kevään 2022 aikana. Tutkimuksen viitekehys käsittää hybridityömallin lisäksi etätyön, itseohjautuvuuden ja virtuaalisen vuorovaikutuksen teemat. Tietoperustan rajaamiseksi, hybridityömallin vaikuttavuutta työsuoriutumiseen tarkastellaan lähtökohtaisesti itseohjautuvuuden ja virtuaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin teoriaohjaavasti. Tutkimusta varten haastateltiin henkilökohtaisesti kahdeksaa suuryrityksessä työskentelevää ylempää toimihenkilöä, joista jokainen teki työtään niin lähi- kuin etätyönä.
Tutkimustulokset osoittavat, että tietotyöntekijät haluavat tulla enemmän osallistetuksi yrityksen hybridityömallin suunnitteluun ja omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Vastaisuudessa työntekijät haluavat työskennellä joustavassa hybridityömallissa, jossa lähi- ja etätyön ajallinen jakautuminen ei ole työnantajan toimesta säädeltyä. Tutkimuksen mukaan korkean työmoraalin omaavat asiantuntijat kykenevät itseohjautuvaan työsuoritukseen, myös työskentelypaikan muuttuessa. Työntekijät kokevat lisääntyneen etätyöskentelyn työn tehokkuutta parantavana järjestelynä, eteenkin keskittymistä vaativien työtehtävien ja rutiininomaisten palaveritapaamisten osalta. Vastavuoroisesti lähityön vähentyminen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen nähdään vaikuttavan heikentävästi asiakassuhteiden luomiseen sekä työyhteisössä sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden säilymiseen. Suhtautuminen lähityöskentelyyn on kuitenkin muuttunut ja työntekijät haluavat jatkossa kasvattaa etätyönä tehtävän työn osuutta.
Tutkimustulosten ja kirjallisuuskatsauksen perusteella tehtävät kehitysehdotukset suosittelevat yrityksissä hybridityömallin yhteistoiminnallista valmistelua, tiimikohtaisesti sovittavia toimintakäytäntöjä sekä lähityöskentelyn tarpeenmukaisuuden kriittisempää tarkastelua.