Perehdyttämisen onnistuminen pankin kassakonttorissa työntekijöiden näkökulmasta
Simso, Simon (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223553
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Suomessa toimivan Pankki X:n kassakonttorissa perehdyttäminen on onnistunut työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen aihe syntyi opinnäytetyön tekijän omasta kiinnostuksesta ja kokemuksesta perehdyttämisestä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin, mitä perehdyttäminen on, miksi se
on tarpeellista sekä mitkä lait ohjaavat perehdyttämistä. Teoriaosuudessa paneudutaan
myös perehdytysprosessiin, sen vaiheisiin ja suunnitteluun. Näiden lisäksi käydään läpi
vielä erilaiset perehdytystavat sekä minkälainen on perehdyttäjän että perehtyjän rooli perehdytyksessä. Tietoperustana on käytetty kotimaista kirjallisuutta perehdyttämisestä.
Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin perehdyttämisen onnistumista, johon vastauksia
saatiin sähköpostikyselyllä. Tutkimus toteutettiin kesän 2022 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää, sillä tutkimuksen kohdejoukko oli tarkoin valittu. Kohdejoukoksi valikoitui sellaiset työntekijät, jotka olivat työskennelleet kyseisessä konttorissa enintään vuoden. Tällä saatiin taattua se, että haastateltavilla oli perehdytys vielä tuoreessa muistissa. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa työntekijöiden mielipiteitä perehdytyksen kestosta ja sen kattavuudesta. Lisäksi työntekijöillä oli mahdollisuus kertoa avoimesti kehitysehdotuksia perehdyttämiselle.
Tutkimustulokset osoittavat, että perehdytys ei ole välttämättä ollut niin kattava työntekijöiden mielestä kuin sen olisi pitänyt olla. Työntekijät kokivat, että heillä jäi paljon tietoa saamatta heidän omista työtehtävistään sekä työssä käytettävistä järjestelmistä. Suurin syy tähän lienee se, että perehdytys on suunniteltu koskemaan enemmänkin puhelintyötä tekeviä asiakaspalvelijoita, kuin fyysisesti kassakonttorissa työskenteleviä asiakaspalvelijoita. Työntekijät olisivat toivoneet enemmän heidän työtehtäviään koskevaa perehdyttämistä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin, mitä perehdyttäminen on, miksi se
on tarpeellista sekä mitkä lait ohjaavat perehdyttämistä. Teoriaosuudessa paneudutaan
myös perehdytysprosessiin, sen vaiheisiin ja suunnitteluun. Näiden lisäksi käydään läpi
vielä erilaiset perehdytystavat sekä minkälainen on perehdyttäjän että perehtyjän rooli perehdytyksessä. Tietoperustana on käytetty kotimaista kirjallisuutta perehdyttämisestä.
Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin perehdyttämisen onnistumista, johon vastauksia
saatiin sähköpostikyselyllä. Tutkimus toteutettiin kesän 2022 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää, sillä tutkimuksen kohdejoukko oli tarkoin valittu. Kohdejoukoksi valikoitui sellaiset työntekijät, jotka olivat työskennelleet kyseisessä konttorissa enintään vuoden. Tällä saatiin taattua se, että haastateltavilla oli perehdytys vielä tuoreessa muistissa. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa työntekijöiden mielipiteitä perehdytyksen kestosta ja sen kattavuudesta. Lisäksi työntekijöillä oli mahdollisuus kertoa avoimesti kehitysehdotuksia perehdyttämiselle.
Tutkimustulokset osoittavat, että perehdytys ei ole välttämättä ollut niin kattava työntekijöiden mielestä kuin sen olisi pitänyt olla. Työntekijät kokivat, että heillä jäi paljon tietoa saamatta heidän omista työtehtävistään sekä työssä käytettävistä järjestelmistä. Suurin syy tähän lienee se, että perehdytys on suunniteltu koskemaan enemmänkin puhelintyötä tekeviä asiakaspalvelijoita, kuin fyysisesti kassakonttorissa työskenteleviä asiakaspalvelijoita. Työntekijät olisivat toivoneet enemmän heidän työtehtäviään koskevaa perehdyttämistä.