Kasvuhakuisiin suuryrityksiin sijoittavien passiivisten ja aktiivisten rahastojen vertailu Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoilla 2012– 2021

Abstract

Kiinnostus rahastosijoittamista kohtaan on kasvanut vuodesta toiseen, mutta sijoitusstrategian valitseminen saattaa olla hankalaa. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten kasvuhakuisiin suuryrityksiin sijoittavat passiiviset ja aktiiviset rahastot ovat pärjänneet toisiinsa nähden Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoilla 2012–2021.

Rahastoja tutkiessa on tärkeää aluksi määritellä olennaiset käsitteet, jotta saa paremman ymmärryksen rahastojen toiminnasta. Aluksi tutustuttiin tuottoon, riskiin, riskimittareihin sekä talousteorioihin, jonka jälkeen analysoitiin Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoita. Lisäksi käytiin läpi rahastotyypit, joita käsiteltiin empiirisessä tutkimuksessa. Oleellista oli myös ottaa tämän tutkimukseen mukaan aiemmin tehdyt tutkimukset, sillä ne voivat helpottaa sijoittajaa löytämään oman sijoitusstrategiansa. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena.

Tutkimusaineistot kerättiin Yahoo Financen sivuilta sekä lisäksi hyödynnettiin Morningstarin tarjoamaa materiaalia. Tutkimuksen aikajänteeksi valittiin kymmenen vuoden aikaväli (1.1.2012–31.12.2021). Vertailua on tehty myös kolmen vuoden aikajänteellä (1.1.2019–31.12.2021). Vertailuun otettiin mukaan kaksitoista rahastoa, joista puolet oli aktiivisesti hoidettuja osakerahastoja ja loput passiivisesti hoidettuja rahastoja. Passiivisten rahastojen tarkasteluun valittiin kolme indeksirahastoa ja kolme ETF-rahastoa. Vertailua tehtiin myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sijoittavien rahastojen välillä, joten puolet aktiivisista rahastoista sijoitti Eurooppaan ja puolet Yhdysvaltoihin. Sama toistui passiivisten rahastojen puolella.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että indeksirahastot ja ETF-rahastot olivat keskimäärin saaneet parempia tuloksia kuin aktiivisesti hoidetut osakerahastot. Historiallisten tuottojen vertailussa passiiviset rahastot olivat keskimäärin päihittäneet aktiiviset rahastot, mutta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan sijoittavien rahastojen kesken oli entistä enemmän vaihtelua. Oli vertailtu myös rahastojen kuluja, keskihajontaa, Sharpen lukua, Jensenin alfaa ja betaa. Lisäksi tarkastelussa oli huomioitu valittujen rahastojen hajautusta toimialoille.

Sijoitusstrategian valinnassa on pohdittava erityisesti, kuinka paljon on valmis ottamaan riskiä ja miten pitkälle aikavälille aikoo sijoittaa. Aktiivinen salkun hoito on koitunut raskaammaksi kuin passiivinen salkunhoito, mutta tämän tutkimuksen perusteella se työn määrä, joka pitää käyttää aktiiviseen sijoittamiseen ei korvaantunut tuotoilla. Passiivisessa sijoittamisessa taas pitää huomioida se, että siinä ei pyritä voittamaan markkinaindeksiä, joten ylituottojen havittelu lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä.