Saavutettavuus-ja käytettävyysstandardien soveltaminen modernissa digiympäristössä
Perälä, Taneli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323665
Tiivistelmä
Digitaalinen design on näyttöpohjaista visuaalista kommunikaatiota. Siinä sovelletaan perinteisiä taiteen tekniikoita, kuten värejä, sommittelua ja typografiaa. Muiden visuaalisten alojen tavoin digitaalinen design on omaksunut trendipohjaisuuden, joten käytetyt visuaalisen kommunikaation menetelmät vaihtelevat kausittain. Modernin digitaalisen designin maisema on alati muuttuva, minkä vuoksi sen dynamiikka saavutettavuuden ja käytettävyyden konseptien kanssa on jatkuvan tarkastelun tarpeessa. Työlle luodut kuvat sekä taulukot ovat tärkeässä roolissa havainnollistaessa työn tuloksia sekä käsiteltäviä aiheita.
Tutkimuksessa verrataan yleisimpiä digitaalisen designin visuaalisen kommunikaation keinoja yleisimpiin saavutettavuuden ja käytettävyyden dokumentteihin. Tutkimuskohteet valitaan vaikutuksen ja suosion perusteella, jotka määräytyvät tilastojen sekä käyttötarkoituksen mukaisesti. Saavutettavuuden pääasialliseksi lähteeksi on valittu WCAG 2.1 dokumentti, joka on useiden valtioiden web-saavutettavuuden lainsäädännön perustana. Käytettävyyden osalta vedotaan Jakob Nielsenin heuristiikkojen tuoreimpaan versioon. Nielsenin heuristiikkoja käytetään usein yleisenä pohjamateriaalina käsiteltäessä käytettävyyttä alasta riippumatta.
Saavutettavuutta ja käytettävyyttä on aikaisemmin tutkittu ohjelmallisesti soveltamalla automaatiota laajan otannan kohdeaineistoon. Ohjelmallisen tutkimuksen avulla visuaalisten trendien analysointi on haastavaa ja usein puutteellista. Työn tutkimuksessa käytetään manuaalista kohdeaineiston analyysia, jonka tuloksia verrataan WCAG 2.1 -dokumenttiin sekä Nielsenin heuristiikkoihin pohjautuvaan tutkimusmatriisiin. Manuaalisen analyysin avulla voidaan luoda tarkka sekä konkreettinen yleiskuva modernin digitaalisen designin yleisimmin käytetyistä visuaalisista elementeistä.
Tutkimuksen avulla luodaan selkeää aineistoa, joka kartoittaa modernin digitaalisen designin pääominaisuuksien dynamiikkaa käytettävyyden ja saavutettavuuden periaatteiden kanssa. Tutkimustuloksista luotua aineistoa voidaan soveltaa tuotekehityksessä, opetusmateriaaleissa sekä työmetodeissa. Tutkimukselle on luotu selkeät kehitys-ja jatkotutkimusmahdollisuudet. Näiden avulla tutkimus voidaan joko toistaa tarkentavasti uusilla tutkimuskohteilla, tai laajentaa sitä kattamaan suuremman tutkimusaineiston.
Tutkimuksessa verrataan yleisimpiä digitaalisen designin visuaalisen kommunikaation keinoja yleisimpiin saavutettavuuden ja käytettävyyden dokumentteihin. Tutkimuskohteet valitaan vaikutuksen ja suosion perusteella, jotka määräytyvät tilastojen sekä käyttötarkoituksen mukaisesti. Saavutettavuuden pääasialliseksi lähteeksi on valittu WCAG 2.1 dokumentti, joka on useiden valtioiden web-saavutettavuuden lainsäädännön perustana. Käytettävyyden osalta vedotaan Jakob Nielsenin heuristiikkojen tuoreimpaan versioon. Nielsenin heuristiikkoja käytetään usein yleisenä pohjamateriaalina käsiteltäessä käytettävyyttä alasta riippumatta.
Saavutettavuutta ja käytettävyyttä on aikaisemmin tutkittu ohjelmallisesti soveltamalla automaatiota laajan otannan kohdeaineistoon. Ohjelmallisen tutkimuksen avulla visuaalisten trendien analysointi on haastavaa ja usein puutteellista. Työn tutkimuksessa käytetään manuaalista kohdeaineiston analyysia, jonka tuloksia verrataan WCAG 2.1 -dokumenttiin sekä Nielsenin heuristiikkoihin pohjautuvaan tutkimusmatriisiin. Manuaalisen analyysin avulla voidaan luoda tarkka sekä konkreettinen yleiskuva modernin digitaalisen designin yleisimmin käytetyistä visuaalisista elementeistä.
Tutkimuksen avulla luodaan selkeää aineistoa, joka kartoittaa modernin digitaalisen designin pääominaisuuksien dynamiikkaa käytettävyyden ja saavutettavuuden periaatteiden kanssa. Tutkimustuloksista luotua aineistoa voidaan soveltaa tuotekehityksessä, opetusmateriaaleissa sekä työmetodeissa. Tutkimukselle on luotu selkeät kehitys-ja jatkotutkimusmahdollisuudet. Näiden avulla tutkimus voidaan joko toistaa tarkentavasti uusilla tutkimuskohteilla, tai laajentaa sitä kattamaan suuremman tutkimusaineiston.