Terveydenhuoltohenkilöstön kokemuksia lapsen ja nuoren ylipainon ja lihavuuden puheeksiottamisesta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kunnaspuro, Roosa; Viljanen, Elina (2022)
Kunnaspuro, Roosa
Viljanen, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323684
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus lapsen ja nuoren ylipainon ja lihavuuden puheeksioton kokemuksista terveydenhuollon ammattihenkilön näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia kokemuksia terveydenhuollon ammattihenkilöillä oli lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden puheeksiotosta. Tavoitteena oli koota kirjallisuuskatsaus terveydenhuollon ammattilaisille ja terveysalan opiskelijoille.
Kirjallisuuskatsaukseen haettiin aineistoa useista eri tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic, CINAHL, Nursing & Allied Health Database, Medline ja Andor. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella haulla. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 10 artikkelia, jotka olivat alkuperäistutkimuksia. Aineiston analysointi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset jakaantuivat puheeksiottoa edistäviin ja estäviin asioihin, joita hoitajat kokivat työssään. Erilaisten mittareiden ja materiaalien käytön sekä hyvien keskustelutaitojen ja keskustelutyökalujen käytön koettiin edistävän puheeksiottoa. Hoitajan kokemuksen ja kehittyneen ammatillisen osaamisen, perheen ja hoitajan välisen toimivan yhteistyösuhteen sekä vanhempien avoimen suhtautumisen ja osallisuuden koettiin helpottavan puheeksiottoa. Lisäksi riittävien resurssien ja joidenkin perheen taustatekijöiden koettiin edistävän puheeksiottoa. Puheeksioton estäviksi asioiksi koettiin ajan ja resurssien puute, organisaation puutteellinen johtaminen sekä hoitajien negatiiviset asenteet ja tunnereaktiot. Perheen taustatekijöiden, aiheen vaativan luonteen, lapsen haavoittuvuuden ja mahdollisten negatiivisten tunnereaktioiden koettiin vaikeuttavan puheeksiottoa. Haasteeksi koettiin puheeksiotolle ja keskustelulle vanhempien paino ja negatiiviset reaktiot ja asenteet, materiaalien ja lisäkoulutuksen puute sekä asiakassuhteen aiheuttamat haasteet.
Tuloksien pohjalta voidaan ajatella, että hoitajat kokevat paljon haasteita puheeksiottoon liittyen, mikä nostaa kynnystä ylipainoon puuttumiseen. Ylipainoon puuttumista pidetään kuitenkin tärkeänä myös ammattieettisestä näkökulmasta. Vaikka puheeksiottoa helpottavia työkaluja löytyy jo, olisi koulutuksella ja selkeillä toimintaohjeilla positiivinen vaikutus puheeksiottoon. Kehittämisehdotuksena esitetään, että aihetta tutkittaisiin enemmän niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, jotta tutkimuksen pohjalta voitaisiin lähteä kehittämään toimintaohjeita.
Kirjallisuuskatsaukseen haettiin aineistoa useista eri tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic, CINAHL, Nursing & Allied Health Database, Medline ja Andor. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella haulla. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 10 artikkelia, jotka olivat alkuperäistutkimuksia. Aineiston analysointi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset jakaantuivat puheeksiottoa edistäviin ja estäviin asioihin, joita hoitajat kokivat työssään. Erilaisten mittareiden ja materiaalien käytön sekä hyvien keskustelutaitojen ja keskustelutyökalujen käytön koettiin edistävän puheeksiottoa. Hoitajan kokemuksen ja kehittyneen ammatillisen osaamisen, perheen ja hoitajan välisen toimivan yhteistyösuhteen sekä vanhempien avoimen suhtautumisen ja osallisuuden koettiin helpottavan puheeksiottoa. Lisäksi riittävien resurssien ja joidenkin perheen taustatekijöiden koettiin edistävän puheeksiottoa. Puheeksioton estäviksi asioiksi koettiin ajan ja resurssien puute, organisaation puutteellinen johtaminen sekä hoitajien negatiiviset asenteet ja tunnereaktiot. Perheen taustatekijöiden, aiheen vaativan luonteen, lapsen haavoittuvuuden ja mahdollisten negatiivisten tunnereaktioiden koettiin vaikeuttavan puheeksiottoa. Haasteeksi koettiin puheeksiotolle ja keskustelulle vanhempien paino ja negatiiviset reaktiot ja asenteet, materiaalien ja lisäkoulutuksen puute sekä asiakassuhteen aiheuttamat haasteet.
Tuloksien pohjalta voidaan ajatella, että hoitajat kokevat paljon haasteita puheeksiottoon liittyen, mikä nostaa kynnystä ylipainoon puuttumiseen. Ylipainoon puuttumista pidetään kuitenkin tärkeänä myös ammattieettisestä näkökulmasta. Vaikka puheeksiottoa helpottavia työkaluja löytyy jo, olisi koulutuksella ja selkeillä toimintaohjeilla positiivinen vaikutus puheeksiottoon. Kehittämisehdotuksena esitetään, että aihetta tutkittaisiin enemmän niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, jotta tutkimuksen pohjalta voitaisiin lähteä kehittämään toimintaohjeita.