Jalkapalloilijoiden Osgood-Schlatterin taudin kuntouttava harjoittelu

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Osgood-Schlatterin taudin kuntouttavaa harjoittelua jalkapallojunioreilla. Teoriaosuus perustuu Tampereen Ilveksen juniorijoukkueiden pelaajistolle toteutetun e-lomakkeen kautta saatuihin tuloksiin sekä aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi Osgood-Schlatterin kuntouttavan harjoittelun opas.

Osgood-Schlatter on yleisin jalkapalloa pelaavilla nuorilla oleva alaraajojen rasitusvamma ja sitä ilmenee noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista. Riskitekijöinä Osgood-Schlatterin muodostumiseen ovat heikko liikkuvuus etu- ja takareiden alueella, alaraajojen linjausten hallinnan puute, äkilliset kuormituspiikit, pituuskasvun huippuvaihe ja yksipuolinen harjoittelu. Kasvanut lihasvoima takareiden, nelipäisen reisilihaksen, lonkankoukistajien ja lonkan ulkokiertäjien kohdalla olivat yhteydessä vähentyneeseen polven rasitusvammojen syntymiseen.

Kuntouttavan harjoittelun opas sisältää progressiivisesti alaraajojen liikkuvuutta, liikehallintaa ja lihasvoimaa edistäviä harjoitteita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Osgood-Schlatterin kuntouttava harjoittelu vaatii vielä lisätutkimuksia varsinkin kuntoutusprosessin aikana toteutettavasta lihasvoimaharjoittelusta lajispesifimmin.

The aim of the thesis was to develop rehabilitative training of Osgood-Schlatter for football players. Theory section was based on answers collected from Tampereen Ilves adolescent football players with an electronic questionnaire and the literature about the subject of study. The final product of this practice-based thesis was Osgood-Schlatter rehabilitative training guidebook.

Osgood-Schlatter is the most common overuse injury among football players by 20 percent. It is the most common for 10–15-year-old adolescents. Risk factors for Osgood-Schlatter are lack of mobility in hamstring and quadriceps muscles, lack of control on lower limb alignments, sudden activity spikes to training, and monotonous training. Increased muscle strength in hamstring, quadriceps, hip flexors and hip abductor muscles are connected to lesser amount of overuse injuries according to studies.

Rehabilitative training guide consists of progressive exercises involving mobility, limb alignment control and muscle strength in lower limbs. Exercises are based on the literature presented in the theory section. Further research has to be done on rehabilitative training for Osgood-Schlatter during the rehabilitation process of muscle strength training from sport-specific perspective.