”Voisit pitää myös näistä” – Suhtautuminen suositteluominaisuuteen uutiskirjepersonoinnissa
Laine, Pihla (2022)
Laine, Pihla
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423849
Tiivistelmä
Verkkosivustoilta, uutiskirjeistä ja suoratoistopalveluista tuttu suositteluominaisuus auttaa kuluttajaa löytämään valikoimasta itselle sopivia tuotteita ja palveluja. Suositusten takana toimivat tekoälytehosteiset suosittelujärjestelmät suodattavat suuristakin valikoimista kyseiselle kuluttajalle sopivia kohteita datan avulla. Tekoälyn luomat markkinoinnin ja viestinnän uudet ulottuvuudet, kuten automatiikkaan ja tietoliikennekäyttäytymiseen pohjautuvat teknologiat mahdollistavat aiempaa personoidumman lopputuloksen myös uutiskirjeissä. Suosittelujärjestelmät saattavat tietää jopa kuluttajaa itseä paremmin, mistä kyseinen asiakas voisi pitää, ja näin inspiroida kuluttamaan suositeltuja kohteita.
Tässä tutkielmassa aiheeseen tutustutaan asettamalla suosittelujärjestelmä tekoälyteknologian piiriin alan kirjallisuuteen perustuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli nykytilanteen selvittäminen siitä, miten suositteluominaisuuteen suhtaudutaan. Tutkimuskysymykset koskivat sekä asiantuntijoiden, että kuluttajien kokemuksia suositteluominaisuudesta; sen käytöstä työkaluna, sen luomasta lisäarvosta, ja yleisestä omaksumisesta. Opinnäytetyön sekundaarisena tavoitteena oli selvittää suhtautumisen myötä selvinnyttä suositteluominaisuuden kannattavuutta. Tutkimuksesta saadun datan avulla muut yritykset voivat arvioida suositteluominaisuuden käyttöönoton hyödyllisyyttä omalla kohdallaan.
Työ toteutettiin syksyllä 2022 kahden tutkimusta varten kerätyn aineiston avulla. Viestinnän asiantuntijoiden näkökulmaa tutkittiin syväluotaavan teemahaastattelun avulla, ja kuluttajien näkemyksiä kartoitettiin kyselytutkimuksella. Opinnäytetyössä hyödynnettiin näin ollen sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista menetelmäsuuntausta. Aineistoja analysoitiin ja kiteytettiin yhteensopivaan muotoon, jotta tulokset olisivat verrannollisia keskenään.
Tutkimuksesta saatiin tulokseksi viestinnän ammattilaisilta positiivinen suhtautuminen, ja kuluttajilta neutraali suhtautuminen suositteluominaisuutta kohtaan. Kun yhteenvedon tulokset antoivat sekä positiivisen, että neutraalin suhtautumistavan, voidaan nähdä yhteenvedon keskiarvon nousevan. Loppupäätelmänä voidaan todeta suositteluominaisuuden käytön olevan loppujen lopuksi etenkin sisäisten prosessien kannalta kannattavaa, ja yhteensovitetun suhtautumisen positiivisuuteen kallistuvaa.
Tässä tutkielmassa aiheeseen tutustutaan asettamalla suosittelujärjestelmä tekoälyteknologian piiriin alan kirjallisuuteen perustuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli nykytilanteen selvittäminen siitä, miten suositteluominaisuuteen suhtaudutaan. Tutkimuskysymykset koskivat sekä asiantuntijoiden, että kuluttajien kokemuksia suositteluominaisuudesta; sen käytöstä työkaluna, sen luomasta lisäarvosta, ja yleisestä omaksumisesta. Opinnäytetyön sekundaarisena tavoitteena oli selvittää suhtautumisen myötä selvinnyttä suositteluominaisuuden kannattavuutta. Tutkimuksesta saadun datan avulla muut yritykset voivat arvioida suositteluominaisuuden käyttöönoton hyödyllisyyttä omalla kohdallaan.
Työ toteutettiin syksyllä 2022 kahden tutkimusta varten kerätyn aineiston avulla. Viestinnän asiantuntijoiden näkökulmaa tutkittiin syväluotaavan teemahaastattelun avulla, ja kuluttajien näkemyksiä kartoitettiin kyselytutkimuksella. Opinnäytetyössä hyödynnettiin näin ollen sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista menetelmäsuuntausta. Aineistoja analysoitiin ja kiteytettiin yhteensopivaan muotoon, jotta tulokset olisivat verrannollisia keskenään.
Tutkimuksesta saatiin tulokseksi viestinnän ammattilaisilta positiivinen suhtautuminen, ja kuluttajilta neutraali suhtautuminen suositteluominaisuutta kohtaan. Kun yhteenvedon tulokset antoivat sekä positiivisen, että neutraalin suhtautumistavan, voidaan nähdä yhteenvedon keskiarvon nousevan. Loppupäätelmänä voidaan todeta suositteluominaisuuden käytön olevan loppujen lopuksi etenkin sisäisten prosessien kannalta kannattavaa, ja yhteensovitetun suhtautumisen positiivisuuteen kallistuvaa.