Jalkaterapian mahdollisuudet työterveyshuollossa: jalkaterapiapalvelun pilotointi
Lappalainen, Nora; Hoffrén, Kia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423867
Tiivistelmä
Suomessa arviolta 200 000 työikäisellä on alaraajaongelmia. Työn kuormittavuus, vääränlaiset jalkineet ja jalkojen omahoidon puutteet vaikuttavat alaraajaongelmien syntyyn. Työterveyshuolto on Suomessa lakisääteistä, siinä keskitytään työstä ja työoloista aiheutuvien terveyshaittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyyn. Työnantaja voi päättää, tarjoaako se lakisääteistä laajempaa työterveyshuollon palvelua työntekijöilleen. Jalkaterapialla ei ole tällä hetkellä keskeistä roolia osana työterveyshuoltoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää jalkaterapiapilotin avulla jalkaterapiapalveluiden mahdollisuuksia osana työterveyshuoltoa. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun jalkaterapeuttikoulutus. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Savon työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon asiakkaat, joilla oli alaraajaongelmia, saapuivat jalkaterapiaan työterveyshoitajan lähetteellä. Asiakkaille toteutettiin yksilöllinen jalkaterapiapalvelu, jonka pohjalta he saivat kokemuksen jalkaterapiapalvelusta osana työterveyspalveluita. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua palautekyselyjä, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä.
Sähköinen palautekysely lähetettiin Etelä-Savon työterveyshuollosta saapuville jalkaterapiavastaanoton asiakkaille kaksi viikkoa palvelun saannin jälkeen. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemaa hyötyä jalkaterapiasta osana työterveyshuoltoa. Kyselyt analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Työn tuloksena syntyi käsitys siitä, että jalkaterapialle on tarvetta osana työterveyshuoltoa. Asiakkaat kokivat, että he jatkossa hyötyisivät jalkaterapiasta työhyvinvointia lisäävänä asiana. Puolet vastaajista koki jalkaterapiakäynnin vaikuttaneen työssä jaksamiseen.
Jatkotutkimusaiheena voidaan selvittää työnantajien mielipiteitä jalkaterapian sisällyttämisestä osaksi ostamaansa työterveyspalvelua. Olisi hyödyllistä tutkia jalkaterapian kustannustehokkuutta osana työterveyshuoltoa. Lisäksi nyt toteutetun tutkimuksen voisi toistaa isommalla otannalla. In Finland, an estimated 200,000 people of working age have lower extremity problems. The workload, wrong type of footwear and lack of self-care cause lower extremity problems. Occupational health care is regulated by law in Finland, it focuses on the prevention of health hazards and dangers caused by work and working conditions. The employer can decide whether it offers employees a wider occupational health care than is legally required. Podiatry currently does not play a central role in occupational health care in Finland.
The objective of the study was to find out the possibilities of podiatry services as part of occupational health care with the help of a podiatry pilot. The commissioner for the study was the podiatrist education of South- Eastern Finland University of Applied Sciences. The study was carried out in cooperation with South-Savo occupational health service. The Occupational health care clients with lower extremity problems came to podiatrist`s reception with a referral an occupational health nurse. An individual podiatry service was implemented for the customers, based on which they got an experience of the podiatry service as part of occupational health services. The study was carried out as a qualitative study, and research method was a semi-structured feedback surveys, which also contained open questions.
The electronic survey was sent to podiatry clients of South-Savo's occupational health service two weeks after receiving the podiatry service. The purpose of the survey was to find out the benefits of podiatry as part of occupational health care. The surveys were analyzed with both qualitative and quantitative methods. The result of the study was that there is a need for podiatry as part of occupational health care. The customers felt that they would benefit from podiatry in the future in terms of well-being at work. Half of the respondents felt that the podiatry visit influenced their coping at work.
As a topic for further research, it is proposed to find out the employers’ opinions about including podiatry as part of the occupational health service. It would be useful to study the cost-effectiveness of podiatry as a part of occupational health care. It would also be possible to repeat this study with a larger sample.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää jalkaterapiapilotin avulla jalkaterapiapalveluiden mahdollisuuksia osana työterveyshuoltoa. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun jalkaterapeuttikoulutus. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Savon työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon asiakkaat, joilla oli alaraajaongelmia, saapuivat jalkaterapiaan työterveyshoitajan lähetteellä. Asiakkaille toteutettiin yksilöllinen jalkaterapiapalvelu, jonka pohjalta he saivat kokemuksen jalkaterapiapalvelusta osana työterveyspalveluita. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua palautekyselyjä, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä.
Sähköinen palautekysely lähetettiin Etelä-Savon työterveyshuollosta saapuville jalkaterapiavastaanoton asiakkaille kaksi viikkoa palvelun saannin jälkeen. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemaa hyötyä jalkaterapiasta osana työterveyshuoltoa. Kyselyt analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Työn tuloksena syntyi käsitys siitä, että jalkaterapialle on tarvetta osana työterveyshuoltoa. Asiakkaat kokivat, että he jatkossa hyötyisivät jalkaterapiasta työhyvinvointia lisäävänä asiana. Puolet vastaajista koki jalkaterapiakäynnin vaikuttaneen työssä jaksamiseen.
Jatkotutkimusaiheena voidaan selvittää työnantajien mielipiteitä jalkaterapian sisällyttämisestä osaksi ostamaansa työterveyspalvelua. Olisi hyödyllistä tutkia jalkaterapian kustannustehokkuutta osana työterveyshuoltoa. Lisäksi nyt toteutetun tutkimuksen voisi toistaa isommalla otannalla.
The objective of the study was to find out the possibilities of podiatry services as part of occupational health care with the help of a podiatry pilot. The commissioner for the study was the podiatrist education of South- Eastern Finland University of Applied Sciences. The study was carried out in cooperation with South-Savo occupational health service. The Occupational health care clients with lower extremity problems came to podiatrist`s reception with a referral an occupational health nurse. An individual podiatry service was implemented for the customers, based on which they got an experience of the podiatry service as part of occupational health services. The study was carried out as a qualitative study, and research method was a semi-structured feedback surveys, which also contained open questions.
The electronic survey was sent to podiatry clients of South-Savo's occupational health service two weeks after receiving the podiatry service. The purpose of the survey was to find out the benefits of podiatry as part of occupational health care. The surveys were analyzed with both qualitative and quantitative methods. The result of the study was that there is a need for podiatry as part of occupational health care. The customers felt that they would benefit from podiatry in the future in terms of well-being at work. Half of the respondents felt that the podiatry visit influenced their coping at work.
As a topic for further research, it is proposed to find out the employers’ opinions about including podiatry as part of the occupational health service. It would be useful to study the cost-effectiveness of podiatry as a part of occupational health care. It would also be possible to repeat this study with a larger sample.