Traumatietoisuus lastensuojelutyössä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Lastensuojelun työntekijät kohtaavat usein työssään ihmisiä, joilla on traumataustaa. Työntekijöiden riittävä ymmärrys traumoista ja niiden vaikutuksista on keskeistä asiakkaan toipumisen edistämisen kannalta. Traumatietoisuus on viitekehys, joka huomioi ihmisen mahdollisesti jo varhaisessa vaiheessa kokemat kielteiset tai traumaattiset kokemukset ja niiden vaikutukset ihmisen elämässä.

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälaista tutkimustietoa traumatietoisuuden hyödyntämisestä lastensuojelun avohuollossa löytyy ja pohtia kirjallisuuden valossa, miten traumatietoisuutta tulisi hyödyntää Suomalaisessa lastensuojelussa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 20 kansainvälistä ja vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät traumatietoisuutta lastensuojelussa eri näkökulmista. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin aineiston yhdistelyä ja kuvailevaa luokittelua.

Opinnäytetyön tulosten mukaan traumatietoisuuden implementointi otettiin lastensuojelun työntekijöiden ja esihenkilöiden keskuudessa hyvin vastaan. Työntekijät kokivat hyötyneensä uusista toimintavoista ja koulutuksesta, ja implementoinnilla oli mahdollista edistää traumatietoisten toimintatapojen käyttöönottoa. Lastensuojelun työtä leimaavat kovat työpaineet ja jatkuva kriisien äärellä työskentely haastoi uusien toiminta- ja ajattelumallien juurtumista. Traumatietoisen hoidon vaikuttavuudesta lastensuojelussa tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Traumatietoisen hoidon hyödyntäminen Suomalaisessa lastensuojelussa vaikuttaa kirjallisuuden valossa perustellulta, vaikkakaan sen ei voida ajatella ratkaisevan lastensuojelun systeemitason ongelmia. Harkittaessa traumatietoisen hoidon laajamittaista implementointia lastensuojeluun, olisi tärkeää ensin luoda suomenkielinen termi ja määritelmä traumatietoisuudelle, selvittää lastensuojelun nykyinen traumatietoisuuden taso sekä pohtia laaja-alaiset tavoitteet. Implementointia suunnitellessa huomiota tulee kiinnittää suunnitelmallisuuteen ja käytettävissä oleviin resursseihin.

The purpose of this study was to find out what kind of results have been reported on trauma-informed care in child welfare and to see if and how trauma-informed care could be implemented in the Finnish child welfare services. This study was carried out as a systematic review. The data consisted of 20 international and peer reviewed articles. The data was analyzed using summarizing and descriptive narrative.

The results suggest that trauma-informed care had a good buy-in among child welfare workers and supervisors. Workers acknowledged many positive outcomes due to training and implementation of trauma-informed practices. Despite the positive preliminary results, challenges remain. The hectic nature of child welfare and high workloads challenge the implementation of trauma-informed practices. More evidence on trauma-informed care in child welfare is required.

According to the results and literature, taking steps towards trauma-informed child welfare in Finland seems justified. Although it cannot be expected to resolve all of the system-level problems. When considering the implementation of traumainformed care, a common Finnish translation and definition should be created first. The skills and knowledge of the workforce should be studied, and the objective of the possible implementation should be widely discussed. Before taking action on implementing trauma-informed care in Finnish child welfare services, attention must be paid to resources and careful planning.