Valmentava johtaminen Pirkanmaan hyvinvointialueella
Hiltunen, Raisa; Rönkä, Marjo (2022)
Hiltunen, Raisa
Rönkä, Marjo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423952
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa lisätyövoiman tarve on tulevina vuosina valtava. Soteuudistuksen aiheuttamien uusien organisaatioiden myötä työntekijöiden pitovoimaan ja johtamiseen on mahdollista panostaa uudella tavalla.
Tämä opinnäytetyö käsittelee valmentavaa johtajuutta sosiaali- ja terveysalalla Pirkanmaan kunnissa ja tulevalla Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijoiden näkemys on valmentavasta johtamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää niitä osaamistarpeita, joita uudessa järjestelmässä Pirkanmaan hyvinvointialueella työskenteleviltä johtajilta edellytetään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka selkeyttää Pirkanmaan hyvinvointialueella johtamisosaamisen tavoitteita ja joka mahdollistaa koulutussisältöihin fokusoidumpien painotusten teon. Tavoitteena oli myös auttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä ja kehittymistä. Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1) Millainen on Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijoiden näkemys valmentavasta johtamisesta? 2) Millaista valmentavan johtamisen taitoihin liittyvää osaamista Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijat näkevät tarpeellisena? Tutkimuksen aineisto kerättiin loppukeväällä 2022 sähköisellä kyselyllä (N=32). Aineiston analysoinnissa käytettiin Excel -laskentataulukko-ohjelmistoa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 59 % (N=19).
Tutkimustulokset osoittavat, etteivät valmentavan johtamisen taidot ole vastaajien mielestä Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveysalan esihenkilöillä sillä tasolla, jolla taitojen toivotaan olevan tulevilla Pirkanmaan hyvinvointialueen esihenkilöillä. Tärkeimpinä valmentajan johtamisen taidoista pidetään tavoitteellista johtamista, yhteistyön johtamista sekä myönteisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Tutkimuksen mukaan tavoitteellisen johtamisen taidon nykytila on kaikista valmentavan johtamisen taidoista kauimpana tavoitetasosta.
Kehittämisehdotuksena voidaan tutkimuksen perusteella antaa suositus erityisesti tavoitteellisen johtamisen vahvistamisesta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee valmentavaa johtajuutta sosiaali- ja terveysalalla Pirkanmaan kunnissa ja tulevalla Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijoiden näkemys on valmentavasta johtamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää niitä osaamistarpeita, joita uudessa järjestelmässä Pirkanmaan hyvinvointialueella työskenteleviltä johtajilta edellytetään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka selkeyttää Pirkanmaan hyvinvointialueella johtamisosaamisen tavoitteita ja joka mahdollistaa koulutussisältöihin fokusoidumpien painotusten teon. Tavoitteena oli myös auttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä ja kehittymistä. Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1) Millainen on Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijoiden näkemys valmentavasta johtamisesta? 2) Millaista valmentavan johtamisen taitoihin liittyvää osaamista Pirkanmaan hyvinvointialueen soteuudistuksen valmistelijat näkevät tarpeellisena? Tutkimuksen aineisto kerättiin loppukeväällä 2022 sähköisellä kyselyllä (N=32). Aineiston analysoinnissa käytettiin Excel -laskentataulukko-ohjelmistoa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 59 % (N=19).
Tutkimustulokset osoittavat, etteivät valmentavan johtamisen taidot ole vastaajien mielestä Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveysalan esihenkilöillä sillä tasolla, jolla taitojen toivotaan olevan tulevilla Pirkanmaan hyvinvointialueen esihenkilöillä. Tärkeimpinä valmentajan johtamisen taidoista pidetään tavoitteellista johtamista, yhteistyön johtamista sekä myönteisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Tutkimuksen mukaan tavoitteellisen johtamisen taidon nykytila on kaikista valmentavan johtamisen taidoista kauimpana tavoitetasosta.
Kehittämisehdotuksena voidaan tutkimuksen perusteella antaa suositus erityisesti tavoitteellisen johtamisen vahvistamisesta.