Haaga-Helia ammattikorkeakouluopiskelijoiden säästäminen ja sijoittaminen eri koulutusalojen välillä
Hindrén, Henrik (2022)
Hindrén, Henrik
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423991
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Haaga-Helia ammattikorkeakouluopiskelijoiden säästämis- ja sijoituskäyttäytymistä eri koulutusalojen välillä. Tutkimus on rajattu koskemaan kolmen eri koulutusalan opiskelijoita, joita ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tradenomi-, restonomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijat. Tutkimusjoukkona toimii näiden koulutusalojen päiväopiskelijat. Tutkimusongelmana on selvittää, miten eri alojen opiskelijat säästävät ja sijoittavat sekä selvittää löytyykö eri koulutusaloilla opiskelevien säästö- ja sijoituskäyttäytymisessä eroja. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu aihepiirin kannalta keskeisistä teemoista, joita ovat rahoitusmarkkinat sekä säästäminen ja sijoittaminen. Lisäksi selvitetään, miltä opiskelijoiden pääsääntöiset tulonlähteet näyttävät tilastojen valossa.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeen avulla määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena keväällä 2022. Kyselyyn osallistui 192 Haaga-Helian opiskelijaa kolmelta eri koulutusalalta. Kyselyyn osallistuneet olivat pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, joista suurin osa oli naisia. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden pääsääntöisinä tulonlähteinä toimivat yhteiskunnan tarjoamat opintoetuudet sekä palkkatulot. Suurin osa opiskelijoista työskenteli opintojen ohessa joko osa-aikaisesti tai vain loma-aikoina. Opiskelijoiden keskimääräiset bruttotulot olivat 1100–1300 euroa kuukaudessa. Opiskelijat pystyvät säästämään pakollisten menojen jälkeen 100–150 euroa kuukaudessa.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat säästivät pääsääntöisesti tallettamalla rahavarojaan pankkitilille tai sijoittamalla rahastoihin ja/tai osakkeisiin. Suurin osa opiskelijoista aikoi tulevaisuudessa sijoittaa ensisijaisesti rahastoihin. Opiskelijat hankkivat säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää tietoa pankista, läheisiltä ihmisiltä tai internetistä. Opiskelijat säästivät pahan päivän varalle, omistusasuntoa varten tai parantaakseen omaa elintasoaan.
Tutkimustulosten perusteella eri koulutusaloilla opiskelevien säästö- ja sijoituskäyttäytymisessä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Hajontaa oli havaittavissa opiskelijoiden säästö- ja sijoituskohteissa. Siinä missä restonomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijat säästivät ylimääräisiä varojaan pankkitilille, tradenomit sijoittivat osakkeisiin ja rahastoihin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tradenomiopiskelijat ansaitsivat ja pystyivät säästämään hieman enemmän verrattuna restonomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijoihin. Restonomiopiskelijat saivat selvästi muita opiskelijoita enemmän tukea vanhemmiltaan säästö- ja sijoitusasioissa. Tradenomiopiskelijat tunnistivat muita opiskelijaryhmiä paremmin erilaisia säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä käsitteitä, kuten esimerkiksi ASP-tili ja korkoa korolle-ilmiö.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeen avulla määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena keväällä 2022. Kyselyyn osallistui 192 Haaga-Helian opiskelijaa kolmelta eri koulutusalalta. Kyselyyn osallistuneet olivat pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, joista suurin osa oli naisia. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden pääsääntöisinä tulonlähteinä toimivat yhteiskunnan tarjoamat opintoetuudet sekä palkkatulot. Suurin osa opiskelijoista työskenteli opintojen ohessa joko osa-aikaisesti tai vain loma-aikoina. Opiskelijoiden keskimääräiset bruttotulot olivat 1100–1300 euroa kuukaudessa. Opiskelijat pystyvät säästämään pakollisten menojen jälkeen 100–150 euroa kuukaudessa.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat säästivät pääsääntöisesti tallettamalla rahavarojaan pankkitilille tai sijoittamalla rahastoihin ja/tai osakkeisiin. Suurin osa opiskelijoista aikoi tulevaisuudessa sijoittaa ensisijaisesti rahastoihin. Opiskelijat hankkivat säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää tietoa pankista, läheisiltä ihmisiltä tai internetistä. Opiskelijat säästivät pahan päivän varalle, omistusasuntoa varten tai parantaakseen omaa elintasoaan.
Tutkimustulosten perusteella eri koulutusaloilla opiskelevien säästö- ja sijoituskäyttäytymisessä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Hajontaa oli havaittavissa opiskelijoiden säästö- ja sijoituskohteissa. Siinä missä restonomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijat säästivät ylimääräisiä varojaan pankkitilille, tradenomit sijoittivat osakkeisiin ja rahastoihin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tradenomiopiskelijat ansaitsivat ja pystyivät säästämään hieman enemmän verrattuna restonomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijoihin. Restonomiopiskelijat saivat selvästi muita opiskelijoita enemmän tukea vanhemmiltaan säästö- ja sijoitusasioissa. Tradenomiopiskelijat tunnistivat muita opiskelijaryhmiä paremmin erilaisia säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä käsitteitä, kuten esimerkiksi ASP-tili ja korkoa korolle-ilmiö.