Koronakriisistä kestävään kehitykseen vihreillä elvytystoimilla
Cavén, Elena (2022)
Cavén, Elena
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112423998
Tiivistelmä
Vuonna 2020 puhjennut koronapandemia käynnisti uudelleen keskustelun vihreästä elvytyksestä. Kriisin jälkeinen uudelleenrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden vauhdittaa Suomen kestävää siirtymää vihreillä investoinneilla. Euroopan unioni on sitoutunut tekemään post-korona-ajan toipumisesta vihreää ja julkaisi vastauksena kriisiin suurimman koskaan Euroopassa rahoitetun elpymispaketin, jonka tavoitteena on tukea kestävää, vihreää ja digitaalista muutosta EU:n jäsenvaltioissa.
Tämä tutkimus tarjoaa katsauksen Suomen post-koronaarisen ajan vihreään elvytykseen. Tutkimustavoitteena oli selvittää Suomen koronakriisin jälkeen julkaiseman 1,8 miljardin euron elpymispaketin rakenne sekä arvioida elvytystoimien vaikutusta ympäristöön ja talouteen. Tukipaketin rahoittajana toimii EU ja 1,8 miljoonan euron rahoitus on Suomen osuus EU:n elpymispaketista. Tutkimus on rajattu koskemaan Suomen vuonna 2021 julkaiseman elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreän siirtymän investointeja.
Tutkimuksessa oli oleellista kartoittaa, millaisia elvytystoimenpiteitä aiemmin julkaistut tutkimukset suosittelevat ottamaan käyttöön osana vihreää elvytystä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin finanssikriisin jälkeisistä vihreistä elvytyspaketeista tehtyjä jälkitutkimuksia sekä ennakkoarvioita Suomen julkaisemasta post-korona-ajan elpymispaketista. Aiempien tutkimustulosten perusteella arvioitiin nykyisten päätösten onnistuneisuutta suhteessa ennakko- ja jälkiarvioiden esittämiin suosituksiin. Elvytystoimien tehokkuutta on tarkasteltu ensisijaisesti ympäristövaikutusten, mutta myös taloudellisen kasvun ja työllisyysvaikutusten kautta.
Teoreettisessa osiossa käsitellään ympäristökriisien syitä ja seurauksia. Tässä osiossa syvennytään kestävän kehityksen osa-alueisiin ja tavoitteisiin sekä arvioidaan kiertotalouden roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi tarkastellaan Suomen kestävää kehitystä tukevia strategioita, joiden tavoitteena on edistää vihreää siirtymää.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttämällä. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntämällä monipuolisesti kansallisia sekä kansainvälisiä verkkolähteitä. Elvytystoimien vaikutustarkastelussa on arvioitu Suomen nykyisiä vihreitä elvytystoimia suhteessa vuosien 2008–2009 finanssikriisin elvytystoimista tehtyihin ex post -tutkimuksiin sekä ex ante -arvioihin Suomen koronakriisin jälkeen julkaisemasta elpymispaketista.
Tutkimuksessa saatiin selville, millaisista vihreän elvytyksen komponenteista Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma koostuu. Tutkimustulosten perusteella Suomen tukipaketista on rakennettavissa kattava kokonaisuus, joka lisää työllisyyttä, vahvistaa kansantuotetta ja edistää päästöjen vähentämistä. Elvytyspaketin toimilla edistetään erityisesti energiatehokkuutta, vetytaloutta sekä kivihiilen käytöstä irtaantumista. Tulosten perusteella elpymispaketti on pääosin sekä ennakko- että jälkitutkimusten suositusten mukaisesti rakennettu. Biodiversiteetin turvaaminen, turpeen käytön vähentäminen sekä kiertotalous ovat osa-alueita, joihin elvytyksessä olisi syytä kiinnittää laajemmin huomiota.
Tämä tutkimus tarjoaa katsauksen Suomen post-koronaarisen ajan vihreään elvytykseen. Tutkimustavoitteena oli selvittää Suomen koronakriisin jälkeen julkaiseman 1,8 miljardin euron elpymispaketin rakenne sekä arvioida elvytystoimien vaikutusta ympäristöön ja talouteen. Tukipaketin rahoittajana toimii EU ja 1,8 miljoonan euron rahoitus on Suomen osuus EU:n elpymispaketista. Tutkimus on rajattu koskemaan Suomen vuonna 2021 julkaiseman elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreän siirtymän investointeja.
Tutkimuksessa oli oleellista kartoittaa, millaisia elvytystoimenpiteitä aiemmin julkaistut tutkimukset suosittelevat ottamaan käyttöön osana vihreää elvytystä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin finanssikriisin jälkeisistä vihreistä elvytyspaketeista tehtyjä jälkitutkimuksia sekä ennakkoarvioita Suomen julkaisemasta post-korona-ajan elpymispaketista. Aiempien tutkimustulosten perusteella arvioitiin nykyisten päätösten onnistuneisuutta suhteessa ennakko- ja jälkiarvioiden esittämiin suosituksiin. Elvytystoimien tehokkuutta on tarkasteltu ensisijaisesti ympäristövaikutusten, mutta myös taloudellisen kasvun ja työllisyysvaikutusten kautta.
Teoreettisessa osiossa käsitellään ympäristökriisien syitä ja seurauksia. Tässä osiossa syvennytään kestävän kehityksen osa-alueisiin ja tavoitteisiin sekä arvioidaan kiertotalouden roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi tarkastellaan Suomen kestävää kehitystä tukevia strategioita, joiden tavoitteena on edistää vihreää siirtymää.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttämällä. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntämällä monipuolisesti kansallisia sekä kansainvälisiä verkkolähteitä. Elvytystoimien vaikutustarkastelussa on arvioitu Suomen nykyisiä vihreitä elvytystoimia suhteessa vuosien 2008–2009 finanssikriisin elvytystoimista tehtyihin ex post -tutkimuksiin sekä ex ante -arvioihin Suomen koronakriisin jälkeen julkaisemasta elpymispaketista.
Tutkimuksessa saatiin selville, millaisista vihreän elvytyksen komponenteista Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma koostuu. Tutkimustulosten perusteella Suomen tukipaketista on rakennettavissa kattava kokonaisuus, joka lisää työllisyyttä, vahvistaa kansantuotetta ja edistää päästöjen vähentämistä. Elvytyspaketin toimilla edistetään erityisesti energiatehokkuutta, vetytaloutta sekä kivihiilen käytöstä irtaantumista. Tulosten perusteella elpymispaketti on pääosin sekä ennakko- että jälkitutkimusten suositusten mukaisesti rakennettu. Biodiversiteetin turvaaminen, turpeen käytön vähentäminen sekä kiertotalous ovat osa-alueita, joihin elvytyksessä olisi syytä kiinnittää laajemmin huomiota.