Kotihoidon työn vetovoimaisuus lähihoitajaopiskelijoiden kokemana

Abstract

Opinnäytetyön taustalla oli Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutuva kolmivuotinen (2020–2023) Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hankkeeseen osallistuneiden lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia hankkeesta sekä kotihoidon veto- ja työntövoimatekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeeseen osallistumisen merkityksestä kotihoidon työn vetovoimaisuuteen lähihoitajaopiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa kotihoidon esihenkilöille laatimalla huoneentaulu työn vetovoimatekijöistä johtamisen tueksi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja sisällön analyysissa hyödynnettiin sekä aineisto- että teorialähtöistä analyysia. Teemahaastattelut toteutettiin kolmena ryhmätilanteena, joihin osallistui yhteensä 21 lähihoitajaopiskelijaa. Tulokset muodostivat kotihoidon työn vetovoimatekijöistä neljä pääluokkaa, jotka olivat kotihoidon monipuolinen sisältö, palkitseva asiakaskunta, luotettava työyhteisö sekä opiskelijan ajattelutapa ja ominaisuudet. Työntövoimatekijöistä muodostui kolme pääluokkaa, jotka olivat vähäiset henkilöstöresurssit, kotihoidon negatiivinen maine ja työyhteisön ymmärtämätön suhtautuminen opiskelijoihin. Hankkeen työpajojen tuottamat kokemukset olivat tulosten mukaan hanke ajatusten herättäjänä, hanke positiivisen mielikuvan luojana ja hanke osaamisen vahvistajana.

Lähihoitajaopiskelijoiden kuvauksissa kotihoidon vetovoimatekijöistä korostui työn monipuolinen sisältö. Kotihoidon työn houkuttelevuutta vähensi työyhteisön ymmärtämätön suhtautuminen opiskelijoihin. Opiskelijat toivoivat, että työharjoittelussa heidän sallittaisiin olla opiskelijan roolissa ja oppia ilman vastuuta ja paineita.

Hankkeen aikana opiskelijoiden ajatukset kotihoidon työstä eivät olleet muuttuneet. Opiskelijat kokivat kuitenkin hankkeen lisänneen tietoa kotihoidosta sekä kotihoidon työhön vaadittavista taidoista ja valmiuksista. Työpajoihin osallistuminen oli lisännyt mielenkiintoa kotihoitoa kohtaan ja saanut aikaan positiivisia tunteita kotihoidosta ja siellä työskentelystä. Opiskelijoiden mukaan hankkeen tavoitteet eivät näy käytännön työssä ja hanke on jäänyt työelämästä irralliseksi.

The purpose of this study was to describe the practical nurse students’ experiences involved in the “Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon” project, and to categorize factors affecting home care’s attraction and push force. This study aimed to gather information about the importance of participating in the project and to conduct an informational board about attractiveness to support management.

The study was conducted with a qualitative approach. The data were collected from twenty-one practical nurse students through thematic interview and analysed by means of a qualitative content analysis. The results showed four categories for attractiveness factors: versatile content of the work, a rewarding clientele, a reliable work community and the students’ perspective and qualities. Three categories for pushing force factors: limited human resources, negative reputation of home care and the work communities’ attitude towards students.

The study suggests that the versatile content of the work is the most valuable factor of attractiveness, and the work communities’ attitude towards students pushes them away. It was found that the students did not experience a change in their thoughts about home care work during the project. The project increased knowledge about home care and strengthened the capabilities of home care work and competence.