Vanhemmuuden ja kasvatustehtävän tukeminen lastensuojelun perhehoidossa : perhehoitajien kokemuksia DDP-menetelmistä

Abstract

Opinnäytetyössä käsiteltiin DDP®:hen eli vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan liittyvän ohjauksen ja toimintamallien vaikutusta lastensuojelun perhehoidon kontekstissa. Tarkoituksena oli kartoittaa perhehoitajien näkemyksiä ohjauksesta ja saada tietoa DDP-toimintamallin vaikutuksista vanhemmuuteen, kasvatustehtävään ja sitä kautta sijoitettuun lapseen. Tavoitteena oli tuoda perhehoitajien ääni kuuluviin, lisätä ymmärrystä vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian toiminta-ajatuksesta ja tarkastella ohjauksen vaikutuksia tukimuotona perhehoidossa. Tutkimus valotti perhehoitajien toiveita ja tarpeita tuesta ja sen kehittämissuunnasta.

Laadullisen tutkimuksen teoreettisen pohjan muodostivat kiintymyssuhdeteoria, DDP-työmenetelmien keskeisimmät näkökulmat ja tutkimukset sekä asiantuntijahaastattelu. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa haastateltiin seitsemää perhehoitajaa. Empiirisen aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä että teoriasidonnaista sisällönanalyysia.

Tuloksissa osoitettiin, että DDP-ohjaus ja -menetelmät koettiin hyödyllisenä tukimuotona ja niiden avulla pystyttiin tukemaan perhehoitajien vanhemmuutta ja kasvatustehtävää. Tuloksina löydettiin vaikutukset kiintymys- ja vuorovaikutussuhteen vahvistumiseen, kasvatuksellisten keinojen lisääntymiseen ja vanhemmuuden voimavarojen vahvistumiseen. Vanhemmuuden taitojen nähtiin karttuvan lapsen tarpeisiin vastaavan ja oirekäytöksen taustasyitä ymmärtävän terapeuttisen vanhemmuuden suuntaan.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että monimuotoista tukea tarvitaan perhehoitajan voimavarojen lisäämiseksi, laadukkaan kasvatustehtävän tukemiseksi ja koko perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Terapeuttisen vanhemmuuden otteella voidaan tukea lapsen edun ja sijoituksen tavoitetta.

Perhehoitajien kehittämistoiveet olivat asiantunteva tuki ja sen yksilöllinen sisältö, sijoitusprosessin huomiointi tuen suhteen sekä rakenteellisesti jatkuvan DDP-palvelumallin kehittäminen. Jatkon suhteen olisi oleellista pohtia kiintymyssuhdetta, lasten mielenterveyttä, kasvatuskulttuuria sekä DDP-asiantuntijuuden rakenteellisia ulottuvuuksia liittäen niitä sote-uudistukseen ja kansallisiin suosituksiin.

The Master’s thesis discussed the importance of guidance and operating models related to DDP (Dyadic developmental psychotherapy) in the concept of child welfare family care. The purpose was to gather information about family carers’ views of DDP operating model’s effects on parenting and the task of raising child. This objective was to increase understanding of the working idea of interactive developmental psychotherapy and to look at the guidance’s effects as a form family care’s support.

The study was qualitative in nature and based on attachment theory, most central perspectives, and research of DDP work methods, and an expert interview. The data were collected from seven family carers through semi-structured focused interviews. The data were analyzed using material-oriented and theory-related content analysis.

The results showed that DDP guidance and methods were perceived as useful support form and were able to support a family carer’s parenting and raising tasks. The findings were effects on strengthening attachment and interaction relationship, increasing raising child method’s, strengthening parenting resources and accumulating therapeutic parenting. Addition diverse support is needed to increase family carers’ resources, support a high-quality raising task, and promote the whole family’s well-being.