Tieteen suhde informaatiovaikuttamiseen ja toimittajan keinot huomata ilmiö
Ahosola, Jani (2022)
Lataukset:
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624263
Tiivistelmä
Informaatiovaikuttamista on tapahtunut läpi kirjoitetun historian ja keinoja on monia. Keinoja ovat muun muassa propaganda, lobbaus ja salaliittoteoriat. Monet keinoista ovat hyvin lähellä toisiaan.
Teemoihin liittyy vahvasti informaation luonne, jota voi olla dis-/mis- tai malinformaatio. Näiden erona on kuinka tahallisesti ja tietoisesti valheellista tietoa on levitetty.
Salaliittoteoriat voivat joko syntyä tieteellisestä uskottomuudesta tai vaikka vitsillä. Uhkana salaliittoteorioissa on, että niillä voi olla joko kansanterveydellisiä tai muuten kansallista turvallisuutta vaarantavia seurauksia.
Tieteen rooli informaatiovaikuttamisessa on suuri. Tiedettä voidaan hyödyntää tukemaan väittämiä, tai siihen voi kohdistua informaatioon vaikuttamista. Tiedemaailma kohtaa haasteita samalla lailla kuin journalismi.
Informaatioon vaikutetaan useimmiten vallan tavoittelun vuoksi. Valta voi olla joko poliittista tai taloudellista. Lobbaus on esimerkki, jossa informaatioon vaikutetaan suurella skaalalla ja lobbaustoiminnassa liikkuu myös miljardeja euroja. EU on tutkitusti toinen maailman suurimmista lobbausalueista Washingtonin jälkeen.
Toimittajan kannattaa selvittää tieteellistä tietoa käsitellessään tutkijan taloudelliset kytkökset, jotta tiedon objektiivisuutta voidaan täysin arvoida. Myös tutkimuksen tieteellinen arvo on syytä arvioida ja varmistaa, sillä tiedemaailmassa on myös paljon niin sanottuja vaihtoehtoisia julkaisuja, joita kutsutaan saalistajajulkaisuiksi. Näillä on yleensä tarkoituksena hyötyä tieteen avoimuusperiaatteesta ja tuottaa maailmaan tieteellisesti tarpeetonta tietoa. Saalistajajulkaisut myös pyrkivät hyötymään kehittyvien maiden tutkijoiden tarpeista taloudellisesti.
Teemoihin liittyy vahvasti informaation luonne, jota voi olla dis-/mis- tai malinformaatio. Näiden erona on kuinka tahallisesti ja tietoisesti valheellista tietoa on levitetty.
Salaliittoteoriat voivat joko syntyä tieteellisestä uskottomuudesta tai vaikka vitsillä. Uhkana salaliittoteorioissa on, että niillä voi olla joko kansanterveydellisiä tai muuten kansallista turvallisuutta vaarantavia seurauksia.
Tieteen rooli informaatiovaikuttamisessa on suuri. Tiedettä voidaan hyödyntää tukemaan väittämiä, tai siihen voi kohdistua informaatioon vaikuttamista. Tiedemaailma kohtaa haasteita samalla lailla kuin journalismi.
Informaatioon vaikutetaan useimmiten vallan tavoittelun vuoksi. Valta voi olla joko poliittista tai taloudellista. Lobbaus on esimerkki, jossa informaatioon vaikutetaan suurella skaalalla ja lobbaustoiminnassa liikkuu myös miljardeja euroja. EU on tutkitusti toinen maailman suurimmista lobbausalueista Washingtonin jälkeen.
Toimittajan kannattaa selvittää tieteellistä tietoa käsitellessään tutkijan taloudelliset kytkökset, jotta tiedon objektiivisuutta voidaan täysin arvoida. Myös tutkimuksen tieteellinen arvo on syytä arvioida ja varmistaa, sillä tiedemaailmassa on myös paljon niin sanottuja vaihtoehtoisia julkaisuja, joita kutsutaan saalistajajulkaisuiksi. Näillä on yleensä tarkoituksena hyötyä tieteen avoimuusperiaatteesta ja tuottaa maailmaan tieteellisesti tarpeetonta tietoa. Saalistajajulkaisut myös pyrkivät hyötymään kehittyvien maiden tutkijoiden tarpeista taloudellisesti.