Osaamiskartan laatiminen osaamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluksi tehostetun palveluasumisen yksikköön
Haavisto, Tiia (2022)
Haavisto, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624216
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää tehostetun palveluasumisen yksikön lähi- ja perushoitajien sekä sairaanhoitajien näkemys yksikössä tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja laatia saadun tiedon perusteella osaamiskartat heidän ammattiryhmilleen. Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa yksikössä osaamisen tunnistamista ja kehittämistä luomalla työväline osaamisen johtamisessa käytettäväksi. Käytännössä osaamiskarttojen toivottiin tulevaisuudessa olevan hyödynnettävissä ennen kaikkea selvitettäessä osaamisen kehittämisen tarpeita, mutta myös perehdytys- ja rekrytointiprosesseissa.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön prosessin mukaisesti. Koska kehittämistyön tavoitteena oli luoda työväline eli osaamiskartta, toteutettiin työ konstruktiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin kehittämisryhmän kanssa kahtena ryhmätyöskentelykertana, joissa sovellettiin menetelminä yhteisöllisiä ideointimenetelmiä. Aineiston analyysi -menetelmänä käytettiin luokittelua. Työhön sisältyi myös laaditun konstruktion pilotointi.
Tutkimuksellisen osuuden tuloksena selvisi millaista osaamista yksikön hoitajat kokevat tarvitsevansa tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa ikääntyneiden hoitotyötä toteuttaessaan. Osaaminen luokittui yhdeksän pääluokan alle. Osaamisen nähtiin olevan pääasiassa yhteistä eli kaikkia yksikön hoitajia yli ammattiryhmärajojen koskevaa, mistä syystä työn lopputuloksena laadittiin kaikkia hoitajia koskeva osaamiskartta. Osaamiskartta koostuu 104:stä arvioitavissa olevasta osaamisalueesta ja siihen sisällytettiin myös 5-portainen arviointiasteikko.
Tutkimuksellisen osuuden tulokset vahvistivat jo aiemmin kuvattua vanhuspalveluiden hoitajien osaamisen moninaisuutta. Erityisesti lääkehoidon, kirjaamisen ja haavahoidon osaaminen korostui vastauksissa. Merkittäväksi osaamiskokonaisuudeksi muodostui myös hoidon koordinointi.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön prosessin mukaisesti. Koska kehittämistyön tavoitteena oli luoda työväline eli osaamiskartta, toteutettiin työ konstruktiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin kehittämisryhmän kanssa kahtena ryhmätyöskentelykertana, joissa sovellettiin menetelminä yhteisöllisiä ideointimenetelmiä. Aineiston analyysi -menetelmänä käytettiin luokittelua. Työhön sisältyi myös laaditun konstruktion pilotointi.
Tutkimuksellisen osuuden tuloksena selvisi millaista osaamista yksikön hoitajat kokevat tarvitsevansa tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa ikääntyneiden hoitotyötä toteuttaessaan. Osaaminen luokittui yhdeksän pääluokan alle. Osaamisen nähtiin olevan pääasiassa yhteistä eli kaikkia yksikön hoitajia yli ammattiryhmärajojen koskevaa, mistä syystä työn lopputuloksena laadittiin kaikkia hoitajia koskeva osaamiskartta. Osaamiskartta koostuu 104:stä arvioitavissa olevasta osaamisalueesta ja siihen sisällytettiin myös 5-portainen arviointiasteikko.
Tutkimuksellisen osuuden tulokset vahvistivat jo aiemmin kuvattua vanhuspalveluiden hoitajien osaamisen moninaisuutta. Erityisesti lääkehoidon, kirjaamisen ja haavahoidon osaaminen korostui vastauksissa. Merkittäväksi osaamiskokonaisuudeksi muodostui myös hoidon koordinointi.
