"Det är en otroligt svår sjukdom, för den drabbar så många, drabbar liksom alla runtomkring också" : En empirisk studie om närståendevårdares stödbehov i vårdandet av en familjemedlem med gliom hemma
Österberg, Catharina; Smeds, Dorota (2022)
Österberg, Catharina
Smeds, Dorota
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624246
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee omaishoitajien tukitarpeita parantumattomasta aivokasvaimesta kärsivän perheenjäsenen hoidossa, heidän kokemustensa perusteella. Työn tarkoituksena oli empiirisen laadullisen tutkimuksen avulla kartoittaa omaisten tukitarpeita kotihoidossa. Meidän tutkimuksemme kysymykset ovat: “Kuinka omaiset kokevat roolinsa omaishoitajana?” ja “Kuinka terveydenhuolto voi tukea omaisia heidän roolissaan omaishoitajana?”
Menetelmäksi kirjoittajat ovat valinneet puolistrukturoidut haastattelut, jotka on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Kahdeksan henkilöä osallistui tutkimukseen. Keskustelutuloksessa heijastuu tutkimuksen tulokset taustan ja teoreettisen lähtökohdan kanssa. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Kati Erikssonin kärsimysteoriaa.
Tulos: Kokemuksista rakennettiin neljä kategoriaa: halu hoitaa kotona, arjen muutos, epävarmuus ja selviytymiskyky. Tukitarpeiden analyysi tuotti myös neljä kategoriaa: kohtaaminen, tiedonanto, hallinto ja lapsiperhe.
Tutkimus osoitti, että omaishoitajien välillä oli sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Tuen tarve riippui yksilöllisistä kokemuksista hoidosta ja siitä, millaista tukea he saivat. Riittävä tiedonanto ja kunnioittava kohtelu olivat asioita, jotka osallistujat korostivat. Omaishoitajan tukitarpeiden turvaamiseksi hoitohenkilökunnalla tulee olla palliatiivisen hoidon osaamista ja hoitotyön tulee olla perhekeskeistä.
Menetelmäksi kirjoittajat ovat valinneet puolistrukturoidut haastattelut, jotka on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Kahdeksan henkilöä osallistui tutkimukseen. Keskustelutuloksessa heijastuu tutkimuksen tulokset taustan ja teoreettisen lähtökohdan kanssa. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Kati Erikssonin kärsimysteoriaa.
Tulos: Kokemuksista rakennettiin neljä kategoriaa: halu hoitaa kotona, arjen muutos, epävarmuus ja selviytymiskyky. Tukitarpeiden analyysi tuotti myös neljä kategoriaa: kohtaaminen, tiedonanto, hallinto ja lapsiperhe.
Tutkimus osoitti, että omaishoitajien välillä oli sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Tuen tarve riippui yksilöllisistä kokemuksista hoidosta ja siitä, millaista tukea he saivat. Riittävä tiedonanto ja kunnioittava kohtelu olivat asioita, jotka osallistujat korostivat. Omaishoitajan tukitarpeiden turvaamiseksi hoitohenkilökunnalla tulee olla palliatiivisen hoidon osaamista ja hoitotyön tulee olla perhekeskeistä.