Sairaanhoitajan päihdeosaaminen : alkoholin käytön puheeksiotto työterveyspalveluiden käyttäjien kohtaamistilanteissa

Abstract

Toimenpiteet alkoholin kulutuksen vähentämiseksi terveydenhuollossa kuten puheeksiottamisen ja lyhytneuvonnan avulla, on osoitettu olevan erityisen kustannustehokasta korkean riskin alkoholin käytön vähentämisessä. Valtakunnallinen tavoite on jo vuosia ollut vakiinnuttaa alkoholin käytön riskien arviointi osaksi terveydentilan arviointia kaikissa asiakaskontakteissa.

Tässä laadullisessa opinnäytetyössä kartoitettiin työterveydessä toimivien sairaanhoitajien alkoholin käytön puheeksioton osaamista työterveyspalveluiden käyttäjien kanssa, hoitajien kokemia kehitystarpeita ja sitä mitkä tekijät hoitajat kokevat vaikuttavan alkoholin käytön puheeksiottamiseen kohtaamistilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien alkoholin käytön puheeksioton osaamisesta, heidän kokemistaan kehitettävistä osaamisen osa-alueista ja saada tietoa erilaisista tekijöistä, jotka hoitajat kokevat vaikuttavan alkoholin puheeksiottamisen toteutumiseen kohtaamistilanteissa. Aineisto kerättiin työterveydessä työskenteleviltä 12 sairaanhoitajalta kyselylomakkeella, jossa oli avoimet kysymykset. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että hoitajien valmius ottaa alkoholi puheeksi vaihtelee. Hoitajat kokivat tarvetta kehittää alkoholia käyttävän työterveyspalveluiden käyttäjien hoitoonohjausta ja alkoholin käyttöön liittyvää teoreettista osaamistaan sekä kehittää alkoholin puheeksiottamisen taitojaan. Kohtaamistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ilmeni useita ja ne jaoteltiin kohtaamistilanteen olosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin, käyttäjälähtöisiin tekijöihin ja hoitajalähtöisiin tekijöihin.

Tämä tutkimus osoitti, että sairaanhoitajat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta heillä on paremmat valmiudet päihteiden käytön puheeksiottamiseen kohtaamistilanteissa työterveyspalveluiden käyttäjien kanssa. Osaamisen kehittämiseksi esitettiin 3-osainen koulutussuunnitelma. Jatkotutkimusaiheena suositellaan muiden päihteiden kuin alkoholin osaamisen kartoitusta ja siihen liittyvien puheeksiotto valmiuksien kartoittamista samassa toimintaympäristössä.

Measures to reduce alcohol consumption in health care, such as through speaking up and brief counselling, have been shown to be particularly cost-effective in reducing high-risk alcohol consumption. For years, the national goal has been to establish the assessment of the risks of alcohol consumption as part of the assessment of health status in all customer contacts.

The purpose was to collect information on nurses’ competence to talk about alcohol consumption, how skills could be developed and what factors affect whether nurses raise up the issue of alcohol use in encounters with patients in occupational health. This thesis was qualitative study, and the data were collected as a survey from 12 nurses working in occupational health. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The results revealed that nurses' skills in talking about alcohol vary. Nurses felt the need to learn how to guide patients who consumed alcohol, to increase their theoretical knowledge of alcohol consumption, and to develop their skills in talking about alcohol. Several factors affecting the encounter situation emerged, and they were divided into factors affecting the conditions of the encounter situation, member-oriented factors, and nurse-oriented factors.

The conclusion is that nurses need additional training to have better skills in raising issues related to alcohol consumption in encounter situations. A 3-part training plan was presented for competence development