Energiatehokkuuden arviointi ArchiCAD-suunnitteluohjelmassa
Palokangas, Juhana (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824501
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin rakennuksen hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen. Tavoitteena oli tuottaa toimiva ArchiCAD-aloituspohja, joka sisältäisi tärkeimmät parametrit hiilijalanjäljen- ja energiatehokkuuden arviointiin.
Työssä pohdittiin ensin sitä, miten nykyiset toimintatavat suunnittelualalla ohjaavat tulevaisuudessa Suomen hiilineutraaliustavoitteita. Tämän jälkeen lähdettiin tutkimaan sitä, millä ArchiCADin työkaluilla rakennussuunnittelija voisi arvioida rakennuksen energiatehokkuutta sekä hiilijalanjälkeä suunnittelun alusta lähtien.
Lähtötietoaineistona käytettiin rakennusvaiheessa olevan paritalon tietomallia. Mallia muokattiin niin, että taulukossa näkyi kaikki mallinnetut elementit jäsenneltynä Talo 2000-nimikkeistön mukaan. Taulukon määrätietojen tuli olla täysin oikein, sillä ArchiCADissa hiilijalanjälki lasketaan määrätietojen perusteella. Lopputuloksena saatiin hankenimikkeistön mukaan jäsennelty taulukko, jossa oli hiilijalanjäljen lisäksi lueteltuna rakennusmateriaalien määrätietoja rakennusosittain.
Rakennuksen energiatehokkuutta arvioitiin ArchiCADin Energia-arvio-laajennustyökalulla. Työkalun ominaisuudet ja tietojen oikeellisuudet käsiteltiin ensin perusteellisesti, minkä jälkeen laadittiin raportti rakennuksen energiatehokkuudesta.
Energia-arvion ja hiilijalanjälkilaskelman tietojen todettiin olevan sekä hyödyllisiä, että informatiivisia. Aloituspohja sopii hyvin esimerkiksi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkien vertailuun sekä energiankulutuksen arviointiin. Hiilijalanjälkilaskelma ja energiatehokkuusraportti eivät kuitenkaan vastaa suomalaisia standardeja, minkä takia viranomaisten vaatimat dokumentit tulee laatia ulkoisissa laskentaohjelmissa.
Työssä pohdittiin ensin sitä, miten nykyiset toimintatavat suunnittelualalla ohjaavat tulevaisuudessa Suomen hiilineutraaliustavoitteita. Tämän jälkeen lähdettiin tutkimaan sitä, millä ArchiCADin työkaluilla rakennussuunnittelija voisi arvioida rakennuksen energiatehokkuutta sekä hiilijalanjälkeä suunnittelun alusta lähtien.
Lähtötietoaineistona käytettiin rakennusvaiheessa olevan paritalon tietomallia. Mallia muokattiin niin, että taulukossa näkyi kaikki mallinnetut elementit jäsenneltynä Talo 2000-nimikkeistön mukaan. Taulukon määrätietojen tuli olla täysin oikein, sillä ArchiCADissa hiilijalanjälki lasketaan määrätietojen perusteella. Lopputuloksena saatiin hankenimikkeistön mukaan jäsennelty taulukko, jossa oli hiilijalanjäljen lisäksi lueteltuna rakennusmateriaalien määrätietoja rakennusosittain.
Rakennuksen energiatehokkuutta arvioitiin ArchiCADin Energia-arvio-laajennustyökalulla. Työkalun ominaisuudet ja tietojen oikeellisuudet käsiteltiin ensin perusteellisesti, minkä jälkeen laadittiin raportti rakennuksen energiatehokkuudesta.
Energia-arvion ja hiilijalanjälkilaskelman tietojen todettiin olevan sekä hyödyllisiä, että informatiivisia. Aloituspohja sopii hyvin esimerkiksi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkien vertailuun sekä energiankulutuksen arviointiin. Hiilijalanjälkilaskelma ja energiatehokkuusraportti eivät kuitenkaan vastaa suomalaisia standardeja, minkä takia viranomaisten vaatimat dokumentit tulee laatia ulkoisissa laskentaohjelmissa.