IT palvelutuotannon suorituskyvyn mittarit
Kotala, Miia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824622
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoite oli määrittää Oikeusrekisterikeskukselle IT-palvelutuotantoon eli tietojärjestelmien tukitoimintaan sopivat suorituskyvyn mittarit. Oikeusrekisterikeskus on Oikeusministeriön alainen valtion virasto, joka ylläpitää oikeushallinnon rekistereitä ja useita kymmeniä tietojärjestelmiä.
Taustatutkimuksessa tutkin palvelun mittaamisen syitä ja seurauksia, parhaita tapoja mittareiden valintaan sekä suosituimpia mittareita IT-palveluille. Lähdeaineistoksi valitsin vanhoja sekä uusia lähteitä mahdollisimman monipuolisen taustatiedon saamiseksi.
Tutkimuksen toiminnallisessa osassa kartoitin Oikeusrekisterikeskuksen toimintamallia, sopimuksia, asiantuntijoiden tarpeita mittaamiselle sekä nykyistä pilottivaiheessa olevaa toimittajavalvonnan raporttia. Monet tutkimuksessa löydetyistä mittareista olivat jo käytössä tai ne olivat käyttöönotettavissa.
Taustatutkimuksen ja toiminnallisen tutkimuksen pohjalta laadin neliportaisen raporttimallin ja yleiset määrittelyt sen eri tasoille. Raporttimalli soveltuu läpileikkaavasti koko organisaatiolle. Tiedon lähteet ovat samat, jolloin mittarit eri organisaatiotasoilla ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri palveluiden välillä.
Tutkimuksen pohdinnassa oivalsin mittaamisen yhteyden jatkuvaan parantamiseen. Mittarit ovat ensisijaisesti tarkoitettu sopimusten seurantaan, mutta vielä tärkeämpää on hyödyntää mittarien tuloksia oman toiminnan kehittämiseen tiimitasolla. Tässä on johdon lisäksi työntekijöillä ja sopimuskumppaneilla tärkeä mahdollisuus parantaa omia työolojaan, -tapojaan sekä -tyytyväisyyttään jatkuvasti parantamalla ja seuraamalla palvelun suuntaa mittarien avulla.
Taustatutkimuksessa tutkin palvelun mittaamisen syitä ja seurauksia, parhaita tapoja mittareiden valintaan sekä suosituimpia mittareita IT-palveluille. Lähdeaineistoksi valitsin vanhoja sekä uusia lähteitä mahdollisimman monipuolisen taustatiedon saamiseksi.
Tutkimuksen toiminnallisessa osassa kartoitin Oikeusrekisterikeskuksen toimintamallia, sopimuksia, asiantuntijoiden tarpeita mittaamiselle sekä nykyistä pilottivaiheessa olevaa toimittajavalvonnan raporttia. Monet tutkimuksessa löydetyistä mittareista olivat jo käytössä tai ne olivat käyttöönotettavissa.
Taustatutkimuksen ja toiminnallisen tutkimuksen pohjalta laadin neliportaisen raporttimallin ja yleiset määrittelyt sen eri tasoille. Raporttimalli soveltuu läpileikkaavasti koko organisaatiolle. Tiedon lähteet ovat samat, jolloin mittarit eri organisaatiotasoilla ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri palveluiden välillä.
Tutkimuksen pohdinnassa oivalsin mittaamisen yhteyden jatkuvaan parantamiseen. Mittarit ovat ensisijaisesti tarkoitettu sopimusten seurantaan, mutta vielä tärkeämpää on hyödyntää mittarien tuloksia oman toiminnan kehittämiseen tiimitasolla. Tässä on johdon lisäksi työntekijöillä ja sopimuskumppaneilla tärkeä mahdollisuus parantaa omia työolojaan, -tapojaan sekä -tyytyväisyyttään jatkuvasti parantamalla ja seuraamalla palvelun suuntaa mittarien avulla.