Azure DevOps -putkitus: sovelluskontin rakentaminen ja julkaisu
Eteläniemi, Noora (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924774
Tiivistelmä
Raportin aiheen suunnittelu käynnistyi kiinnostuksesta pilvipalveluita ja kehitystyön keskeisiä käytäntöjä kohtaan. Taustalla ei ollut toimeksiantoa. Suunnitteluvaiheessa opeteltiin sovelluksen kontittaminen paikallisesti ja käytiin alustavasti läpi tietoperustamateriaalia. Projektin toteutus tapa oli toiminnallinen. Aluksi käytiin läpi tietoperusta ja tämän jälkeen tuotettiin toteutus. Ajan kohta oli heinäkuusta lokakuuhun 2022. Tietoperustan lähteenä käytettiin internetistä löytyvää materiaalia. Sen keskeisiä käsitteitä olivat kontittaminen, Docker-infrastruktuuri, DevOps, Azure DevOps -alusta sekä julkaisupalvelu Azure Containers Instances.
Ensimmäinen tavoite projektissa oli paikallisesti kontittaa monikerroksinen JavaScript-pohjainen sovellus. Tämän jälkeen toteuttaa Azure DevOps -alustaa hyödyntäen jatkuvan integraation putki, jolla rakennettiin sovelluksen imaget ja työnnettiin ne Docker Hub -konttirekisteriin. Kontti rekisteristä toteutus julkaistiin jatkuvan jakelun putkella Azure Container Instances -palveluun. Julkaisun jälkeen sovellus oli tarkasteltavissa nettiselaimessa. Lukijalle tavoiteltiin ymmärrystä käsitteestä DevOps, erityisesti Azure DevOps, teknisestä näkökulmasta. Projektilla haluttiin esimerkin kautta tuoda esiin ohjelmistokehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja teknologioita viitaten tässä sovelluksen kontittamiseen Docker-infrastruktuurin avulla.
Projektissa rajattiin pois useiden konttien orkestrointi ja siihen liittyvä teknologia. Projektissa ei myöskään keskitytty esimerkkisovelluksen ohjelmointikielen erityispiirteisiin. Projektin tuotos oli tavoitteen mukainen lukuun ottamatta käyttöliittymäkontin julkaisun epäonnistumista. Azure DevOps -alustalle tehtiin jatkuvan integraation putki, joka automatisoitiin käynnistymään GitHub repon päähaaran muutoksesta. Putki rakensi sovelluksen imaget ja työnsi ne Docker Hub -kont tirekisteriin omiin repoihinsa. Konttirekisteristä imaget haettiin jatkuvan jakelun putkella ja raken nettiin palvelin- ja käyttöliittymäkonteiksi konttiryhmään Azure Container Instances -palveluun. Palvelinkontti rakentui onnistuneesti ja API-rajapinta oli tarkasteltavissa nettiselaimessa. Käyttö liittymäkontti rakennettiin ja tuhottiin toistuvasti ja näin ollen käyttöliittymä ei auennut selaimeen.
Kontittamiseen siirtyminen tehosti työskentelyä, koska ei tarvinnut paikallisesti asentaa esimerkiksi ohjelmointikielikohtaisia kirjastoja. Vaikka projektin esimerkkisovellus oli yksinkertainen, päästiin sen kehityksessä hyötymään kontittamisesta. Tuotoksessa käytetyt tekniset toteutusta vat selvitettiin työn edetessä ja toteutustapa oli tutkiva. Tehokkaampaan toteuttamiseen toteutustavat olisi tullut selvittää ennakkoon. Julkaisupalvelusta päätettiin ilman selvitystä sen sovel tuvuudesta projektissa käytetyn sovelluksen julkaisemiseen; olisi ollut hyvä selvittää optimaali sin julkaisupalvelu esimerkkisovellukselle.
Ensimmäinen tavoite projektissa oli paikallisesti kontittaa monikerroksinen JavaScript-pohjainen sovellus. Tämän jälkeen toteuttaa Azure DevOps -alustaa hyödyntäen jatkuvan integraation putki, jolla rakennettiin sovelluksen imaget ja työnnettiin ne Docker Hub -konttirekisteriin. Kontti rekisteristä toteutus julkaistiin jatkuvan jakelun putkella Azure Container Instances -palveluun. Julkaisun jälkeen sovellus oli tarkasteltavissa nettiselaimessa. Lukijalle tavoiteltiin ymmärrystä käsitteestä DevOps, erityisesti Azure DevOps, teknisestä näkökulmasta. Projektilla haluttiin esimerkin kautta tuoda esiin ohjelmistokehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja teknologioita viitaten tässä sovelluksen kontittamiseen Docker-infrastruktuurin avulla.
Projektissa rajattiin pois useiden konttien orkestrointi ja siihen liittyvä teknologia. Projektissa ei myöskään keskitytty esimerkkisovelluksen ohjelmointikielen erityispiirteisiin. Projektin tuotos oli tavoitteen mukainen lukuun ottamatta käyttöliittymäkontin julkaisun epäonnistumista. Azure DevOps -alustalle tehtiin jatkuvan integraation putki, joka automatisoitiin käynnistymään GitHub repon päähaaran muutoksesta. Putki rakensi sovelluksen imaget ja työnsi ne Docker Hub -kont tirekisteriin omiin repoihinsa. Konttirekisteristä imaget haettiin jatkuvan jakelun putkella ja raken nettiin palvelin- ja käyttöliittymäkonteiksi konttiryhmään Azure Container Instances -palveluun. Palvelinkontti rakentui onnistuneesti ja API-rajapinta oli tarkasteltavissa nettiselaimessa. Käyttö liittymäkontti rakennettiin ja tuhottiin toistuvasti ja näin ollen käyttöliittymä ei auennut selaimeen.
Kontittamiseen siirtyminen tehosti työskentelyä, koska ei tarvinnut paikallisesti asentaa esimerkiksi ohjelmointikielikohtaisia kirjastoja. Vaikka projektin esimerkkisovellus oli yksinkertainen, päästiin sen kehityksessä hyötymään kontittamisesta. Tuotoksessa käytetyt tekniset toteutusta vat selvitettiin työn edetessä ja toteutustapa oli tutkiva. Tehokkaampaan toteuttamiseen toteutustavat olisi tullut selvittää ennakkoon. Julkaisupalvelusta päätettiin ilman selvitystä sen sovel tuvuudesta projektissa käytetyn sovelluksen julkaisemiseen; olisi ollut hyvä selvittää optimaali sin julkaisupalvelu esimerkkisovellukselle.