Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien työhyvinvointi koronapandemian aikana

Abstract

Tutkimusta avoterveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvoinnista koronapandemian aikana on tehty vähän. Pandemian aikainen kuormitus on koskettanut kaikkia terveydenhuollon työntekijöitä. Poikkeukselliset työolot ja siirrot uusiin työtehtäviin ovat tulleet monille tutuiksi. Siirrot toisiin työtehtäviin ovat olleet yleisiä pandemian aikana Suomessa ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista koronapandemian aikana. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä ymmärrystä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien pandemian aikaisista työn muutoksista ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin sekä antaa esihenkilöille näkemystä työntekijöiden kokemuksista ja mahdollisuuksista tukea työhyvinvointia.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän terveydenhoitajaa, jotka työskentelivät koronapandemian aikana samassa kaupungissa koulu- ja opiskeluterveydenhoitajina. Ryhmähaastattelut toteutettiin kahdessa ryhmässä. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan terveydenhoitajat kokivat työhyvinvoinnin olleen heikkoa pandemian aikana. Työn kuormittavuus oli lisääntynyt työnkuvan muutoksien, kuten toisiin työtehtäviin siirtojen ja lisääntyneiden työtehtävien myötä. Esihenkilön tavoitettavuus koettiin huonoksi ja organisaation sisäisessä tiedonkulussa koettiin olevan haasteita. Terveydenhoitajat eivät kokeneet työtään arvostetuksi ja olisivat toivoneet enemmän ymmärrystä sekä kiitosta haastavassa työtilanteessa. He kokivat uupumusta ja vastuun töiden priorisoinnista siirtyneen heille itselleen. Positiivisena työhyvinvointia tukevana voimavarana koettiin työyhteisön tuki.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pitkään kestänyt pandemia on vienyt työntekijöiden voimia ja heikentänyt työhyvinvointia. Tutkimuksessa tuli ilmi useita työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, joihin tulisi puuttua. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä esihenkilöille, ja niitä voidaan käyttää hyväksi miettiessä, miten terveydenhoitajien työhyvinvointia tulisi tukea.

During the corona pandemic, only limited amount of research has been conducted on the well-being at work of employees working in outpatient healthcare sector, and the research is strongly focused on the hospital world.

The purpose was to find out of school- and student health nurses’ experiences occupational well-being during the corona pandemic. The aim was to increase understanding of work changes during the pandemic and their effects on occupational well-being, and to give supervisors an insight into employees’ experiences and opportunities to support occupational well-being.

The thesis was carried out using qualitative research methods. The data was collected through group themed interviews. The data was analyzed using inductive content analysis.

According to the results well-being at work was poor during the pandemic. The workload had increased due to changes in the job description. The supervisor's accessibility was perceived poor and public health nurses did not feel their work was valued enough and they felt experienced burnout symptoms. The support of the work community was perceived as a positive resource supporting well-being at work. The findings indicate that the long-lasting pandemic has consumed the strength of employees and weakened their well-being at work.