Taloushallinnon ulkoistaminen mikroyrityksessä

Abstract

Mikroyritys määritellään tilastokeskuksen mukaan yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on vähemmän kuin 2 miljoonaa euroa. Suomalaisia yrityksiä oli vuonna 2020 noin 368 000 kappaletta. Näistä 340 000 oli mikroyrityksiä. Yrittäjyys on Suomessa äärimmäisen yleinen elinkeino. Kuten luvut kertovat, yritysten koon puolesta mikroyrityksiä on huomattava määrä muihin kokoluokkiin verrattuna.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia taloushallinnon ulkoistamista mikroyrittäjien näkökulmasta. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen pääongelma on, miksi mikroyrittäjä ulkoistaisi taloushallinnon toimintojaan? Selvittääkseni tämän pääongelman, pyrin tutkimuksessani löytämään vastaukset kolmeen aiheeseen liittyvään alaongelmaan. Nämä alaongelmat ovat, mitkä ovat taloushallinnon ulkoistamisen motiivit, mitä vaikutuksia taloushallinnon ulkoistamisella on yritykselle, sekä millainen on hyvä taloushallinnon palvelu. Tutkimuksen tietoperustassa on määritelty useita taloushallintoon, ulkoistamiseen, sekä yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä jo olemassa olevaan kirjallisuuteen pohjautuen. Näihin käsitteisiin kuuluvat muun muassa sähköinen taloushallinto, yrittäjyys Suomessa, sekä ulkoistusprosessi.

Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla neljää mikroyrittäjää. Haastattelut noudattivat teemahaastattelulle tyypillistä runkoa jossa haastateltavilta kysyttiin kysymyksiä valmiin rungon pohjalta, mutta kysymyksiin sai vastata vapaamuotoisemmin kuin esimerkiksi kyselylomakkeella toteutettavassa tutkimuksessa. Kysymykset haastattelussa käsittelivät taloushallinnon ulkoistamista, ja niiden avulla pyrin vastaamaan kolmeen alaongelmaani.

Tutkimus toi ilmi useita motiiveja sekä seurauksia liittyen mikroyritysten taloushallinnon ulkoistamiseen. Kaikki neljä haastateltavaa olivat ulkoistaneet kirjanpitonsa, josta haastattelujen aikaan oli vastuussa ulkoinen kirjanpitäjä. Motiivina ulkoistamispäätökselle oli kirjanpidon lainmukainen pakollisuus suomalaisissa yrityksissä. Ulkoistuspäätökseen vaikuttava keskeinen tekijä oli siis saada ammattilainen vastaamaan tästä pakollisesta toimielimestä. Muita syitä, jotka tulivat sekä haastatteluista että tietoperustan kirjallisuudesta ilmi olivat muun muassa yrityksen halu vapauttaa aikaa ydintoiminnoilleen, sekä yrityksen työntekijöiden osaamattomuus suorittaa kirjanpitoa itse. Tyypillisiksi seurauksiksi ilmenivät palveluntarjoajan tuoma ammattitaitoisuus, ajan vapautuminen, sekä ulkoistamiseen liittyvät kuluerät. Suoria negatiivisia seurauksia olivat palveluntarjoajan ja ulkoistajayrityksen väliset näkemyserot toiminnosta, sekä yhteistyön tai kommunikaation toimimattomuus. Palveluntarjoajan hyviksi ominaisuuksiksi puolestaan osoittautuivat muun muassa työvoiman puolesta suuri koko, sekä hyvä asiakaspalvelu.