Valkosolujen morfologinen säilyvyys EDTA-näytteessä
Ronkanen, Ida; Suominen, Rosa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112925033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112925033
Tiivistelmä
Perifeerisen veren valkosolut tunnistetaan niiden morfologisten ominaisuuksien perusteella. Solujen morfologian on todettu alkavan muuttua jo puolen tunnin kuluttua näytteenotosta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia valkosolujen morfologista säilyvyyttä säilytysajan edetessä. Tavoitteena oli selvittää, onko veren sivelyvalmiste mahdollista tehdä pidemmällä säilytysaikavälillä ilman, että valkosolujen morfologia merkittävästi kärsii.
Opinnäytetyön aihe saatiin TYKS Laboratorion, Kliinisen kemian vastuualueen hematologian laboratoriosta. Tutkimusaineisto koostui huoneenlämpöisistä ja jääkaappilämpöisistä näytteistä. Saaduista tuloksista seurattiin hajonneiden solujen sekä eri soluryhmien solumääriä.
Saaduista tuloksista havaittiin hajoamisen olevan vaihtelevaa eri aikapisteissä sekä säilytyslämpötiloissa. Tuloksista todettiin, että eniten soluja hajosi neljän ja kahdeksan tunnin välillä huoneenlämmössä ja vähiten jääkaappisäilytyksessä. Kahdeksan ja kymmenen tunnin välillä hajosi enemmän soluja jääkaappilämpötilassa kuin huoneenlämmössä. Sama toistui kymmenen tunnin jälkeen. Näin olleen näytteen säilyttäminen jääkaappilämpötilassa on näytteelle eduksi neljän ja kahdeksan tunnin välillä näytteenotosta, mutta sen jälkeen näytteessä hajonneet solut lisääntyvät. Neutrofiilien määrät vähenivät ja lymfosyyttien määrät pääasiassa lisääntyivät.
Opinnäytetyön aihe saatiin TYKS Laboratorion, Kliinisen kemian vastuualueen hematologian laboratoriosta. Tutkimusaineisto koostui huoneenlämpöisistä ja jääkaappilämpöisistä näytteistä. Saaduista tuloksista seurattiin hajonneiden solujen sekä eri soluryhmien solumääriä.
Saaduista tuloksista havaittiin hajoamisen olevan vaihtelevaa eri aikapisteissä sekä säilytyslämpötiloissa. Tuloksista todettiin, että eniten soluja hajosi neljän ja kahdeksan tunnin välillä huoneenlämmössä ja vähiten jääkaappisäilytyksessä. Kahdeksan ja kymmenen tunnin välillä hajosi enemmän soluja jääkaappilämpötilassa kuin huoneenlämmössä. Sama toistui kymmenen tunnin jälkeen. Näin olleen näytteen säilyttäminen jääkaappilämpötilassa on näytteelle eduksi neljän ja kahdeksan tunnin välillä näytteenotosta, mutta sen jälkeen näytteessä hajonneet solut lisääntyvät. Neutrofiilien määrät vähenivät ja lymfosyyttien määrät pääasiassa lisääntyivät.