Recruitment practices in IT companies: ways to increase hiring more women
Slavov, Emma (2022)
Slavov, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025125
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe syntyi kirjoittajan omasta kiinnostuksesta vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneeseen suomalaiseen työelämään ja erityisesti miesvaltaisen IT-alan tilanteeseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rekrytointiprosessia suomalaisissa keskisuurissa IT-yrityksissä ja tunnistaa sukupuolineutraaleja rekrytointikäytäntöjä ja ratkaisuja, jotka johtavat siihen, että IT-alan yrityksissä palkataan enemmän naisia teknisiin tehtäviin.
Teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli tutkia rekrytointiprosessia ja sen eri vaiheita yleisesti. Tavoitteena oli löytää ja tunnistaa keskeisiä käytäntöjä, joilla pyritään saamaan kaikki sukupuolet mukaan rekrytointiprosessiin, joka lopulta johtaa monipuolisempien henkilöstöryhmien muodostumiseen IT-yrityksissä.
Kahta suomalaisen IT-alan organisaatiota haastateltiin keräämällä tietoa heidän rekrytointikäytännöistään. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin induktiivisen analyysin avulla. Tulokset osoittivat, että tapausorganisaatioiden rekrytointikäytännöt ja teoreettisen taustan perusteella tunnistetut parhaat käytännöt eivät olleet niin johdonmukaisia kuin odotettiin. Tulosten perusteella tehtiin kehittämisehdotuksia ja ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi. The topic for this thesis rose from the writer’s own interest towards the heavily gender segregated Finnish working life, and especially towards the situation in the heavily male dominated IT industry. The objective of this thesis was to study the recruitment process in Finnish medium sized IT companies and identify gender neutral recruitment practices and solutions leading to hiring more women in technical roles in IT companies.
The theoretical background aimed to study the recruitment process and its different phases in general. The goal was to find and identify key practices that aim to include all genders in the recruitment process and ultimately lead more diverse employee groups in IT companies.
Two case organizations from the Finnish IT industry were interviewed to gather data of their recruitment practices. The data was gathered through semi-structured interviews and analysed using inductive analysis.
The results indicated that the case organizations’ recruitment practices and the best practices identified from the theoretical background were not as coherent as expected. Further development suggestions and suggestions for further study topics were made based on the findings.
Teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli tutkia rekrytointiprosessia ja sen eri vaiheita yleisesti. Tavoitteena oli löytää ja tunnistaa keskeisiä käytäntöjä, joilla pyritään saamaan kaikki sukupuolet mukaan rekrytointiprosessiin, joka lopulta johtaa monipuolisempien henkilöstöryhmien muodostumiseen IT-yrityksissä.
Kahta suomalaisen IT-alan organisaatiota haastateltiin keräämällä tietoa heidän rekrytointikäytännöistään. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin induktiivisen analyysin avulla. Tulokset osoittivat, että tapausorganisaatioiden rekrytointikäytännöt ja teoreettisen taustan perusteella tunnistetut parhaat käytännöt eivät olleet niin johdonmukaisia kuin odotettiin. Tulosten perusteella tehtiin kehittämisehdotuksia ja ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi.
The theoretical background aimed to study the recruitment process and its different phases in general. The goal was to find and identify key practices that aim to include all genders in the recruitment process and ultimately lead more diverse employee groups in IT companies.
Two case organizations from the Finnish IT industry were interviewed to gather data of their recruitment practices. The data was gathered through semi-structured interviews and analysed using inductive analysis.
The results indicated that the case organizations’ recruitment practices and the best practices identified from the theoretical background were not as coherent as expected. Further development suggestions and suggestions for further study topics were made based on the findings.