Kehitysvammaisen muistisairaan potilaan kohtaaminen
Huhdanpää, Jussi; Mylläri, Aino-Ksenia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025186
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta arvioiden kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisen erityispiirteitä. Työn tavoitteena on hoitotyöntekijöiden tietotaidon lisääminen kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisessa. Työn tilaajana on Kehitysvammaisten tukiliitto.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työssä käytetyt tietolähteet olivat Medic, CINAHL, ja PubMed. Käytetyillä hakulausekkeilla löytyi yhteensä 447 julkaisua, joista lopulliseen työhön valittiin kahdeksan julkaisua sisäänottokriteerien mukaisesti.
Tutkimuskysymykset olivat: ”Millaisia tutkimuksia on tehty kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisesta” ja ”Millaisia tuloksia tai hyviä hoitokäytänteitä tutkimuksista on saatu muistisairaan kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen?” Katsauksen tulosten perusteella tärkeimmät löydökset olivat kehitysvammaisten henkilöiden muistisairauksien diagnosoimisen haasteellisuus ja muistisairaiden kehitysvammaisten tukeminen muutoksen keskellä, mikä on hoitotyön näkökulmasta tärkeää.
Kehitysvammaisten muistisairauksien diagnosoimista on kuvattu haastavaksi. Katsauksessa diagnosoimisen apuna tuotiin esille läheisten kuvaamat käytöksen muutokset. Valtaväestöllä käytettävät muistin seurantakyselyt on todettu epäsoveliaiksi kehitysvammaisilla. Muistikka-seurantalomaketta on pidetty hyödyllisenä apuvälineenä muistisairauksien oireiden etenemisen tarkkailussa. Päivittäisten rutiinien ylläpitäminen ja tuttujen ihmisten läsnäolo ovat tärkeässä asemassa auttamaan selviytymään muistisairauden
kehittyessä kehitysvammaisilla. Muistisairauden tuomat elämänmuutokset voivat olla kuitenkin ristiriidassa hyväksi koettujen rutiinien ylläpitämisessä.
Kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisesta on vain vähän tutkimusta ja siksi erilaisten hoitotyönkäytänteiden löytäminen on vaikeaa. Tutkimusta tarvitaan lisää kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamiseen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työssä käytetyt tietolähteet olivat Medic, CINAHL, ja PubMed. Käytetyillä hakulausekkeilla löytyi yhteensä 447 julkaisua, joista lopulliseen työhön valittiin kahdeksan julkaisua sisäänottokriteerien mukaisesti.
Tutkimuskysymykset olivat: ”Millaisia tutkimuksia on tehty kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisesta” ja ”Millaisia tuloksia tai hyviä hoitokäytänteitä tutkimuksista on saatu muistisairaan kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen?” Katsauksen tulosten perusteella tärkeimmät löydökset olivat kehitysvammaisten henkilöiden muistisairauksien diagnosoimisen haasteellisuus ja muistisairaiden kehitysvammaisten tukeminen muutoksen keskellä, mikä on hoitotyön näkökulmasta tärkeää.
Kehitysvammaisten muistisairauksien diagnosoimista on kuvattu haastavaksi. Katsauksessa diagnosoimisen apuna tuotiin esille läheisten kuvaamat käytöksen muutokset. Valtaväestöllä käytettävät muistin seurantakyselyt on todettu epäsoveliaiksi kehitysvammaisilla. Muistikka-seurantalomaketta on pidetty hyödyllisenä apuvälineenä muistisairauksien oireiden etenemisen tarkkailussa. Päivittäisten rutiinien ylläpitäminen ja tuttujen ihmisten läsnäolo ovat tärkeässä asemassa auttamaan selviytymään muistisairauden
kehittyessä kehitysvammaisilla. Muistisairauden tuomat elämänmuutokset voivat olla kuitenkin ristiriidassa hyväksi koettujen rutiinien ylläpitämisessä.
Kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamisesta on vain vähän tutkimusta ja siksi erilaisten hoitotyönkäytänteiden löytäminen on vaikeaa. Tutkimusta tarvitaan lisää kehitysvammaisen muistisairaan kohtaamiseen liittyen.