Työhyvinvointi ja henkilöstökysely: case Riihimäen kaupunki
Turu, Triinu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025283
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä yleisesti työhyvinvointiin käsitteenä. Työssä käytetyn Riihimäen kaupungin henkilöstökyselyn tulosten avulla selvitetään, miten vastanneiden työympäristössä toteutuu työhyvinvointi kolmesta suunnasta: työntekijän, työnantajan sekä työyhteisön näkökulmasta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimustyö, joka mahdollistaa ihmisten luomien ilmiöiden ymmärtämisen. Teoreettisessa osassa avataan työhyvinvoinnin käsitteen lisäksi hieman työhyvinvoinnin kehittymisvaiheita, kunta-alan tutkimuksissa esille nousevia erikoispiirteitä ja tutkimusvuosien aikaisen Riihimäen kaupungin toimintasuunnitelman. Analysoitava henkilöstökysely on valmiiksi anonymisoitu valmisaineisto.
Aineiston analyysissa on avattu monivalintakysymyksissä esiintyviä muutoksia tekstin sekä kaavioiden avulla. Työn lopputuloksena on kokonaisvaltainen tietopaketti, joka pitää sisällä työhyvinvoinnin teoriaa, taustatekijöitä, aineiston esittelyä sekä analyysiä. Suuressa osassa tuloksissa näkyy kehitystä parempaan suuntaan. Esille nousee myös uusia vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi etätyön lisääntyminen.
Riihimäen tulokset ovat korkeampina verrattuna kunta-alaan yleistasoon esimerkiksi tyytyväisyydessään työyhteisöön ja esimiehiin. Aineistosta nousi esille uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman ja päivitetyn kunnan strategian selvä vaikutus koettuun hyvinvointiin. Oppinäytetyön teoriaosuutta voi hyödyntää jatkossakin yleisenä tietopakettina, tulosten tarkastelussa tai kehitystyössä. Tarkastelussa voisi ottaa vielä tarkemmin huomioon eri näkökulmia tarkastelussa tai vertailua eri tutkimusten kesken.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimustyö, joka mahdollistaa ihmisten luomien ilmiöiden ymmärtämisen. Teoreettisessa osassa avataan työhyvinvoinnin käsitteen lisäksi hieman työhyvinvoinnin kehittymisvaiheita, kunta-alan tutkimuksissa esille nousevia erikoispiirteitä ja tutkimusvuosien aikaisen Riihimäen kaupungin toimintasuunnitelman. Analysoitava henkilöstökysely on valmiiksi anonymisoitu valmisaineisto.
Aineiston analyysissa on avattu monivalintakysymyksissä esiintyviä muutoksia tekstin sekä kaavioiden avulla. Työn lopputuloksena on kokonaisvaltainen tietopaketti, joka pitää sisällä työhyvinvoinnin teoriaa, taustatekijöitä, aineiston esittelyä sekä analyysiä. Suuressa osassa tuloksissa näkyy kehitystä parempaan suuntaan. Esille nousee myös uusia vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi etätyön lisääntyminen.
Riihimäen tulokset ovat korkeampina verrattuna kunta-alaan yleistasoon esimerkiksi tyytyväisyydessään työyhteisöön ja esimiehiin. Aineistosta nousi esille uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman ja päivitetyn kunnan strategian selvä vaikutus koettuun hyvinvointiin. Oppinäytetyön teoriaosuutta voi hyödyntää jatkossakin yleisenä tietopakettina, tulosten tarkastelussa tai kehitystyössä. Tarkastelussa voisi ottaa vielä tarkemmin huomioon eri näkökulmia tarkastelussa tai vertailua eri tutkimusten kesken.