Elämyspedagogiset menetelmät osaksi Nuorten työpajan toimintaa
Sarasoja, Samu; Munnukka, Tanja (2022)
Sarasoja, Samu
Munnukka, Tanja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125414
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Empowering Youth – Successful youth work practices (EMPYRE) -hankkeen kautta Mikkelin Nuorten työpajatoimintaan elämyspedagogisia menetelmiä. Opinnäytetyössä toteutettiin elämyspedagoginen toimintakokonaisuus Mikkelin Nuorten työpajoilla, johon osallistui EMPYRE-hankkeen kansainvälisiä vierailijoita.
Kehittämisprosessi alkoi kartoittamalla tarve alkuhaastattelun avulla. Tämän jälkeen aloitettiin suunnitteluvaihe. Alustava suunnitelma vietiin eteenpäin Mikkelin Nuorten työpajoille, EMPYRE-hankkeen projektipäällikölle sekä hankkeen kansainvälisille vieraille. Suunnitelmaa jäsenneltiin useaan otteeseen Mikkelin Nuorten työpajojen ohjaajien kanssa. Kun suunnitelma oli valmis, toteutettiin vierailu Nuorten työpajoille, jolloin suunnitelma esitettiin ohjelmaan osallistuville nuorille. Ohjelmaa valmisteltiin yhdessä kansainvälisten vierailijoiden kanssa, jotka pääsivät osallistumaan sekä itse toimintaan että aktiiviseen tarkkailuun toiminnan vaikutuksista kohderyhmään. Toiminnallisten päivien jälkeen analysoitiin päivien havaintoja sekä toteutettiin loppuhaastattelu päivistä työpajaohjaajien kanssa.
Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä toimi kokeilu. Kokeilu kesti kolme päivää, joiden pituus oli viisi tuntia. Päiviin sisältyi tutustumista, kokemuksia sekä reflektointia, jotka yhdessä muodostivat elämyksen. Kokeilun tarkoituksena oli tukea opinnäytetyön tavoitetta ottamalla huomioon nuorten työpajojen resurssit ja välineet sekä pyrkiä hyödyntämään niitä. Pyrkimyksenä oli, että tämä edistäisi tulevaisuudessa elämyspedagogisten menetelmien sisällytystä Nuorten työpajojen ohjelmaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että elämyspedagoginen kokonaisuus olisi toimivampi, jos ryhmä pysyisi samana koko toimintajakson ajan. Näin eri aktiviteetteihin pystyisi panostamaan enemmän sekä laajemmin. Myös ryhmän sisäinen dynamiikka syventyisi ja luottamus kasvaisi, jolloin yksilöt uskaltaisivat toimia vuorovaikutuksellisemmin keskenään. Englannin kielellä toimiminen osoittautui osalle nuorista mieleiseksi tavaksi toimia, minkä vuoksi työpajat voisivat sisällyttää ohjelmaansa toimintaa, jossa nuoret pääsisivät harjoittamaan sekä hyödyntämään englannin kieltä. Loppuhaastattelusta havaittiin, että Nuorten työpajat suunnittelevat tulevaisuudessa toteuttavansa elämyspedagogista toimintaa tulevien ryhmien kanssa muun muassa retkien kautta.
Kehittämisprosessi alkoi kartoittamalla tarve alkuhaastattelun avulla. Tämän jälkeen aloitettiin suunnitteluvaihe. Alustava suunnitelma vietiin eteenpäin Mikkelin Nuorten työpajoille, EMPYRE-hankkeen projektipäällikölle sekä hankkeen kansainvälisille vieraille. Suunnitelmaa jäsenneltiin useaan otteeseen Mikkelin Nuorten työpajojen ohjaajien kanssa. Kun suunnitelma oli valmis, toteutettiin vierailu Nuorten työpajoille, jolloin suunnitelma esitettiin ohjelmaan osallistuville nuorille. Ohjelmaa valmisteltiin yhdessä kansainvälisten vierailijoiden kanssa, jotka pääsivät osallistumaan sekä itse toimintaan että aktiiviseen tarkkailuun toiminnan vaikutuksista kohderyhmään. Toiminnallisten päivien jälkeen analysoitiin päivien havaintoja sekä toteutettiin loppuhaastattelu päivistä työpajaohjaajien kanssa.
Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä toimi kokeilu. Kokeilu kesti kolme päivää, joiden pituus oli viisi tuntia. Päiviin sisältyi tutustumista, kokemuksia sekä reflektointia, jotka yhdessä muodostivat elämyksen. Kokeilun tarkoituksena oli tukea opinnäytetyön tavoitetta ottamalla huomioon nuorten työpajojen resurssit ja välineet sekä pyrkiä hyödyntämään niitä. Pyrkimyksenä oli, että tämä edistäisi tulevaisuudessa elämyspedagogisten menetelmien sisällytystä Nuorten työpajojen ohjelmaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että elämyspedagoginen kokonaisuus olisi toimivampi, jos ryhmä pysyisi samana koko toimintajakson ajan. Näin eri aktiviteetteihin pystyisi panostamaan enemmän sekä laajemmin. Myös ryhmän sisäinen dynamiikka syventyisi ja luottamus kasvaisi, jolloin yksilöt uskaltaisivat toimia vuorovaikutuksellisemmin keskenään. Englannin kielellä toimiminen osoittautui osalle nuorista mieleiseksi tavaksi toimia, minkä vuoksi työpajat voisivat sisällyttää ohjelmaansa toimintaa, jossa nuoret pääsisivät harjoittamaan sekä hyödyntämään englannin kieltä. Loppuhaastattelusta havaittiin, että Nuorten työpajat suunnittelevat tulevaisuudessa toteuttavansa elämyspedagogista toimintaa tulevien ryhmien kanssa muun muassa retkien kautta.