Ponnahduslauta oikeille työmarkkinoille : sosiaaliset yritykset YLE-verkkouutisissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa YLE - verkkouutisten perusteella kokonaiskuva sosiaalisten yritysten historiasta ja nykytilasta. Tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, miksi sosiaaliset yritykset eivät ole onnistuneet saavuttamaan niille asetettuja tavoitteita. Kiinnostuksen kohteena oli sosiaalisiin yrityksiin liittyvä terminologia, liiketoimintastrategiat sekä työllisyyspolitiikan vaikutukset sosiaalisten yritysten toimintaan.

Tutkimusjoukko muodostui 37 verkkouutisesta vuosilta 2004 - 2021. Aineisto analysoitiin käyttämällä dokumenttianalyysin menetelmää yhdistettynä teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuen aineisto luokiteltiin ja teemoitettiin keskeisten käsitteiden avulla. Uutisissa kuului päättäjien ja työnantajien ääni. Työntekijöiden ja tutkimuksen ääni jäivät vähäisiksi. Päättäjien tavoite oli saada työntekijöitä avustaviin tehtäviin paikkaamaan työn-tekijävajetta. Yrittäjille ja työntekijöille olisi ollut tärkeää satsata myös sosiaali-seen puoleen, tukeen ja ohjaukseen. Yritysten johtohenkilöt olivat joutuneet toimintastrategioiden ristituleen. Pysyvien työllistämisratkaisujen sijaan sosiaalisista yrityksistä on tullut välityömarkkinapaikkoja ja sosiaalinen yritys käsitteenä näyttäytyi epäselvänä. Työkykyä kuvattiin eniten termillä vajaakuntoinen, osa-työkykyisistä puhuttiin vähemmän.

Uutisissa käytetyn terminologian vaikutuksia ihmisten mielikuviin ja asenteisiin tulisi tutkia. Sosiaalisten yritysten rinnalle on noussut muita tuetun työllistämisen palveluita, kuten yhteiskunnallisia yrityksiä, joita on tuettu ja kehitetty valtion toimesta. Vuonna 2022 palkkatukeen on esitetty muutoksia ja lakia sosiaalisista yrityksistä on esitetty kumottavaksi. Marinin hallituksen tavoitteena on saada osatyökykyiset työelämään ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Työllisyyspoliittiset toimet luovat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuden tutkimustyöhön.

The aim was to examine Wise Integration Social Enterprises history and current state. The purpose was to find out why this employment policy innovation made by Finnish government has been failed to achieve its goals. This study focuses on the terminology, business strategies and the effects of employment policy on WISE operative actions.

The study was qualitative in nature. The data were collected through YLE online news by timeline between 2004 – 2021. The data were analysed by using documentary analysis compound with the theory content analysis. The findings were in line with the conducted made before. The most significant challenges in the WISE concept were found from the foundations. Terminology was perceived as difficult and the concept was not well known. For politicians providing jobs was the most important, but employers and employees would have liked to invest more in the social side, such as support and guidance.

As topics for further research, it is proposed how the language used in the news affects people's images and attitudes towards the persons with partial work ability and long-term unemployed. Alongside WISE have emerged new supported employment services. Ongoing reforms create many interesting perspectives for future studies.