Amfoteerisen tensidin kvantitatiivinen määritys pesuaineesta : HPLC -menetelmän kehitys
Pasanen, Sami (2014)
Pasanen, Sami
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411724
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin menetelmä, jolla voidaan analysoida amfoteerisen tensidin pitoisuus pesuainenäytteestä kvantitatiivisesti. Opinnäytetyö tehtiin KiiltoClean Oy:lle. Työssä keskityttiin nestekromatografiamenetelmään.
Teoriaosuudessa esitellään tavallisimpia amfoteerisia tensidejä ja menetelmiä amfoteeristen tensidien analysoimiseksi erilaisista näytematriiseista.
Menetelmän kehitystä varten tutkittiin kirjallisuuslähteitä sopivan menetelmän löytämiseksi. Kirjallisuusselvityksen jälkeen päädyttiin nestekromatografisiin menetelmiin. Myös kaasukromatografiaa harkittiin, mutta se olisi ollut liian epäkäytännöllistä toteuttaa. Nestekromatografisista menetelmistä valittiin testattavaksi ne, jotka olivat toteutettavissa käytettävissä olevilla välineillä. Menetelmän kehityksessä lähdettiin liikkeelle kolonnin valinnasta ja siitä, suoritettiinko analyysit happamissa vai neutraaleissa olosuhteissa. Vaihtoehtoina olivat joko happamat ajo-olosuhteet ja kationinvaihtokolonni tai neutraalit ajo-olosuhteet ja käänteisfaasikolonni(C18). Lähtökohdaksi valittiin C18-kolonni ja neutraalit ajo-olosuhteet. pH-olosuhteiden valinta edellytti sopivan puskuriliuoksen löytämisen. Tämän jälkeen valittiin sopiva liuotin ja optimoitiin liuottimen pitoisuus ajoliuoksessa. Ennen kvantitatiivisia analyysejä tutkittiin vielä pH:n vaikutusta kromatogrammin muotoon puskuriliuoksen pH-alueen rajoissa ja tutkittiin, häiritsivätkö amfoteerisen tensidin sisältämät apuaineet tai pesuainenäytteen muut komponentit määrityksiä.
Kvantitatiiviset määritykset suoritettiin standardisuoraa vasten. Standardisuoran liuokset valmistettiin pesuaineen raaka-aineena käytetystä amfoteerisesta tensidistä. Menetelmällä saadut pitoisuudet olivat toistettavia pitoisuusalueella 0,1 - 0,8 mg/mL.
Teoriaosuudessa esitellään tavallisimpia amfoteerisia tensidejä ja menetelmiä amfoteeristen tensidien analysoimiseksi erilaisista näytematriiseista.
Menetelmän kehitystä varten tutkittiin kirjallisuuslähteitä sopivan menetelmän löytämiseksi. Kirjallisuusselvityksen jälkeen päädyttiin nestekromatografisiin menetelmiin. Myös kaasukromatografiaa harkittiin, mutta se olisi ollut liian epäkäytännöllistä toteuttaa. Nestekromatografisista menetelmistä valittiin testattavaksi ne, jotka olivat toteutettavissa käytettävissä olevilla välineillä. Menetelmän kehityksessä lähdettiin liikkeelle kolonnin valinnasta ja siitä, suoritettiinko analyysit happamissa vai neutraaleissa olosuhteissa. Vaihtoehtoina olivat joko happamat ajo-olosuhteet ja kationinvaihtokolonni tai neutraalit ajo-olosuhteet ja käänteisfaasikolonni(C18). Lähtökohdaksi valittiin C18-kolonni ja neutraalit ajo-olosuhteet. pH-olosuhteiden valinta edellytti sopivan puskuriliuoksen löytämisen. Tämän jälkeen valittiin sopiva liuotin ja optimoitiin liuottimen pitoisuus ajoliuoksessa. Ennen kvantitatiivisia analyysejä tutkittiin vielä pH:n vaikutusta kromatogrammin muotoon puskuriliuoksen pH-alueen rajoissa ja tutkittiin, häiritsivätkö amfoteerisen tensidin sisältämät apuaineet tai pesuainenäytteen muut komponentit määrityksiä.
Kvantitatiiviset määritykset suoritettiin standardisuoraa vasten. Standardisuoran liuokset valmistettiin pesuaineen raaka-aineena käytetystä amfoteerisesta tensidistä. Menetelmällä saadut pitoisuudet olivat toistettavia pitoisuusalueella 0,1 - 0,8 mg/mL.