Uhkaavasti käyttäytyvä potilas hoitotyön haasteena
Latva-Hakuni, Liinu; Malmstén, Mimi (2022)
Latva-Hakuni, Liinu
Malmstén, Mimi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125373
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa uhkaavan ja väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta hoitotyössä. Tarkoituksena oli perehtyä näyttöön perustuvaan tietoon uhkaavan ja väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta ja laatia siitä kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin tiivistelmä hoitohenkilökunnalle.
Viime vuosien aikana häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa. Vuonna 2019 joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä kertoo kohdanneensa asiakkaan aiheuttamaa väkivaltaa tai muita uhkatilanteita. Uhkaavasti käyttäytyvän potilaan kohtaamiseen tarvitaan osaamista, koska terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä osata kohdata uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas ammatillisesti näyttöön perustuvaa tietoa hyödyntäen. Tämä mahdollistaa potilaalle turvallisemman hoidon sekä edistää hoitohenkilökunnan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Uhkaavalle ja väkivaltaiselle käyttäytymiselle voivat altistaa hyvin moninaiset tekijät, jotka hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa. Altistavat tekijät voivat olla potilaasta, hoitoympäristöstä tai hoitohenkilökunnasta johtuvia. Usein uhkaava ja väkivaltainen käyttäytyminen aiheutuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksena. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy nousi keskeisimmäksi asiaksi opinnäytetyössä. Useiden tutkimusten mukaan koulutukset ovat merkittävä osa uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. Organisaatioiden tulisi järjestää koulutuksia säännöllisesti ja rutiininomaisesti. Organisaatioilla tulisi olla selkeät menettelyt uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkihoidolle. Uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuva kohtaaminen työssä saattaa aiheuttaa pitkällistä stressiä, vähentynyttä tyytyväisyyttä työhön ja lisätä pelon ja epävarmuuden tunteita. Uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointi todettiin olevan puutteellista. Tutkimusten perusteella vajaa puolet tapahtuneista uhkatilanteista ei johtanut toimenpiteisin uhkatilanneilmoituksien perusteella. Uhka- ja väkivaltatilanteita tulisi purkaa säännöllisesti yhdessä pohtien, jotta turvallisuutta voitaisiin kehittää.
Viime vuosien aikana häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa. Vuonna 2019 joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä kertoo kohdanneensa asiakkaan aiheuttamaa väkivaltaa tai muita uhkatilanteita. Uhkaavasti käyttäytyvän potilaan kohtaamiseen tarvitaan osaamista, koska terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä osata kohdata uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas ammatillisesti näyttöön perustuvaa tietoa hyödyntäen. Tämä mahdollistaa potilaalle turvallisemman hoidon sekä edistää hoitohenkilökunnan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Uhkaavalle ja väkivaltaiselle käyttäytymiselle voivat altistaa hyvin moninaiset tekijät, jotka hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa. Altistavat tekijät voivat olla potilaasta, hoitoympäristöstä tai hoitohenkilökunnasta johtuvia. Usein uhkaava ja väkivaltainen käyttäytyminen aiheutuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksena. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy nousi keskeisimmäksi asiaksi opinnäytetyössä. Useiden tutkimusten mukaan koulutukset ovat merkittävä osa uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyssä. Organisaatioiden tulisi järjestää koulutuksia säännöllisesti ja rutiininomaisesti. Organisaatioilla tulisi olla selkeät menettelyt uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkihoidolle. Uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuva kohtaaminen työssä saattaa aiheuttaa pitkällistä stressiä, vähentynyttä tyytyväisyyttä työhön ja lisätä pelon ja epävarmuuden tunteita. Uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointi todettiin olevan puutteellista. Tutkimusten perusteella vajaa puolet tapahtuneista uhkatilanteista ei johtanut toimenpiteisin uhkatilanneilmoituksien perusteella. Uhka- ja väkivaltatilanteita tulisi purkaa säännöllisesti yhdessä pohtien, jotta turvallisuutta voitaisiin kehittää.
