Konsultaatiotoiminnan nykytila ja kehittäminen Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Abstract

Tämä tutkimus tehtiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Konsultaatiotoiminta käynnistyi sairaalassa joulukuussa 2009, sitä ei ole arvioitu sen aloittamisen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata konsultaatiotoimintaa, konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeiden pohjalta.

Tutkimuskysymyksinä olivat: Täyttyvätkö teho-osastolta siirtyneillä potilailla Medical emergency team (Met =ennakoiva elvytystoimina) -kriteerit? Minkälaisia Met-kriteerien ulkopuolisia poikkeamia potilailta löytyy? Selviääkö konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeesta muita asioita? Tavoitteena oli saada tietoa siitä onko konsultaatiotoiminnasta hyötyä Päijät-Hämeen keskussairaalalle ja kuinka toimintaa voisi ja tulisi kehittää.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki vuoden 2012 konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeet eli dokumentit. Tutkimusaineisto kerättiin itse luodun mittarin avulla valmiista dokumenteista. Aineiston tilastollinen analysointi toteutettiin Exel-ohjelmalla. Konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeita oli yhteensä 55, 22 eri potilaalta.

Met-kriteeri täyttyi 77 %:lla (n=17) potilaista ja Early warning score system (EWSS) -pisteytyksestä yli kolme pistettä kertyi 82 %:lle (n=18) potilaista, mutta tästä huolimatta osastosiirtoja oli vai kaksi.

Tulosten ja kirjallisuuden valossa voidaan vetää johtopäätös, että EWSS-pisteytys ei välttämättä tarkenna Met-kriteereitä ja vaarassa olevien potilaiden tunnistamista, vaan saattaa jopa hankaloittaa oikeiden potilaiden tunnistamista.

Konsultaatiotoiminnan kehittämisehdotuksena voisi olla sairaalan koko hoitohenkilökunnan kouluttaminen peruselintoimintojenhäiriöiden ennakkomerkkien havainnointiin, tunnistamiseen ja niihin reagointiin.

This study was conducted in Päijät-Häme central hospital. The critical care outreach service was started in December 2009, it has not been evaluated since the start. Purpose of this study was to describe the critical care outreach service paced on the consultation forms.

The research questions were: Does Met- criteria fill among patients who have been treated in intensive care unit? What other things beside Met- criteria could found? What are the other survives from the consultation nurse forms? The aim of this study was to find out that does critical care outreach service bring benefits Päijät-Häme central hospital, and how the activities could and should be developed.

The study was conducted using quantitative research method. The research object consisted of years 2012 critical care outreach service consultation forms. Data collection was made with own designed structured measurement instrument. The data were analyzed with statistical methods. There were 55 visits in 22 different patients.

Met criterion was found in 77% (n = 17) of patients and EWSS more than three points came from 82 % of the (n = 18) patients .In spite of large number of criteria filling there were only two department transfers.

In light of the results of the study and literature it can be concluded that the EWSS may not define Met criteria and identification of patients at risk. Actually it may complicate the correct identification of patients at risk.

Development proposal of the critical care outreach service could be that the hospitals whole nursing staff should be trained to recognizing the critically ill patient and develop functioning chain of response.