Sillan maatukien rakennesuunnittelun automatisointi : parametrinen rakennesuunnittelu
Nieminen, Joni (2022)
Nieminen, Joni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225770
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin mahdollisuuksia sillan massiivisen teräsbetonisen maatuen rakennesuunnittelun automatisointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Ramboll Finland Oy. Työssä luotiin parametrisesti toimiva rakennesuunnittelutyökalu sillan maanvaraisille maatuille ja lopputuotteena saatiin rakennelaskelmaraporttiin tarvittavat dokumentit. Opinnäytetyössä luodun suunnittelutyökalun tarkka rakenne on luottamuksellista tietoa, joten sitä ei esitellä työssä yksityiskohtaisesti.
Opinnäytetyössä luotiin onnistuneesti pintamallia lähtötietona käyttävä algoritmipohja, jolla saadaan selvitettyä maatuelle aiheutuvat rasitukset ja muodonmuutokset. Rasituksista tehtiin myös taivutusmitoitus maatuen eri rakenneosille. Työkalua tarvitsee vielä testata projektityössä, minkä jälkeen siitä saadaan muokattua käyttäjäystävällinen työkalu rakennesuunnittelijoille. Työkalu toteutettiin käyttämällä FEM-ohjelmistoa Sofistik, NURBS-pohjaista Rhino-pintamallinnusohjelmaa ja sen visuaalisen ohjelmoinnin lisäosaa Grasshopperia.
Kirjallisuustutkimuksessa esitetään maatukityypit, niiden perustamistavat, geoteknisen suunnittelun perusteet sekä maatuen rakennesuunnittelun perusteet. Tapaustutkimuksessa käsitellään käytettyjen ohjelmistojen perusteet, niiden tehtävät työkalun luonnissa, automatisoinnin teoriaa ja soveltamista rakennesuunnittelussa. Lisäksi omassa kappaleessaan käsitellään työssä luodun algoritmipohjan rakennetta sekä toimintaa pintapuolisesti.
Työkalua testattiin testipintamallilla ja testikuormilla, jolloin ei päästä tarkastelemaan todellista tapausta. Tulevat projektit toimivat työkalulle todellisina testeinä, jolloin sen käyttömukavuutta ja toimivuutta päästään arvioimaan. Työkalun ympärille tullaan varmasti jatkokehittämään omia osioitaan, kuten maatuen mallinnustyökalu, mahdollisuus tehdä rakennesuunnittelu paalutetuille perustuksille sekä yhtenäistetään suunnitelmien dokumentointi. Näin ollen maatuen automatisointiprosessi saadaan toimimaan luotettavammin alusta loppuun ja suunnitelmien laatu paranee.
Opinnäytetyössä luotiin onnistuneesti pintamallia lähtötietona käyttävä algoritmipohja, jolla saadaan selvitettyä maatuelle aiheutuvat rasitukset ja muodonmuutokset. Rasituksista tehtiin myös taivutusmitoitus maatuen eri rakenneosille. Työkalua tarvitsee vielä testata projektityössä, minkä jälkeen siitä saadaan muokattua käyttäjäystävällinen työkalu rakennesuunnittelijoille. Työkalu toteutettiin käyttämällä FEM-ohjelmistoa Sofistik, NURBS-pohjaista Rhino-pintamallinnusohjelmaa ja sen visuaalisen ohjelmoinnin lisäosaa Grasshopperia.
Kirjallisuustutkimuksessa esitetään maatukityypit, niiden perustamistavat, geoteknisen suunnittelun perusteet sekä maatuen rakennesuunnittelun perusteet. Tapaustutkimuksessa käsitellään käytettyjen ohjelmistojen perusteet, niiden tehtävät työkalun luonnissa, automatisoinnin teoriaa ja soveltamista rakennesuunnittelussa. Lisäksi omassa kappaleessaan käsitellään työssä luodun algoritmipohjan rakennetta sekä toimintaa pintapuolisesti.
Työkalua testattiin testipintamallilla ja testikuormilla, jolloin ei päästä tarkastelemaan todellista tapausta. Tulevat projektit toimivat työkalulle todellisina testeinä, jolloin sen käyttömukavuutta ja toimivuutta päästään arvioimaan. Työkalun ympärille tullaan varmasti jatkokehittämään omia osioitaan, kuten maatuen mallinnustyökalu, mahdollisuus tehdä rakennesuunnittelu paalutetuille perustuksille sekä yhtenäistetään suunnitelmien dokumentointi. Näin ollen maatuen automatisointiprosessi saadaan toimimaan luotettavammin alusta loppuun ja suunnitelmien laatu paranee.