KISU - Puvustus Teatterikorkeakoulun nukketeatteriesitykseen

Abstract

Opinnäytetyön aihe on pukusuunnittelu Teatterikorkeakoulun (Teak) nukketeatteri esitykseen Kisu. Kisu on nukketeatteriesitys aikuisyleisölle ja se kertoo tytöstä ja kissasta. Tavoitteena oli luoda visuaalisesti kiinnostava puvustus nukketeatteriesitykseen. Työhön kuului pukujen suunnittelu yhdelle näyttelijälle ja kahdelle nukettajalle, pukujen hankkiminen Teakin varastosta ja kirpputoreilta, sekä kissapuvun suunnittelu ja toteutus. Näytelmän ensi-ilta oli lokakuussa 2022.

Tavoitteen saavuttamiseksi täytyi selvittää, kuinka suunnitella ja toteuttaa visuaalisesti kiinnostava puvustuskokonaisuus nukketeatteriesitykseen Kisu. Esityksessä seurataan Tyttöä eri ikävaiheissa, eli samalle hahmolle tarvittiin iän mukana muuttuvat puvut; lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Tutkimusongelmaksi muodostui, miten puvustuksen avulla voidaan kuvastaa hahmon ikää. Hahmoa näytteli joka kohtauksessa sama näyttelijä, joten hänet piti saada näyttämään eri ikäiseltä. Pukeutumista on tutkittu työssä teatteripuvustuksen kautta sekä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Nukettajat ovat tilassa vahvasti läsnä, eivätkä piilotettuina, joten heidän puvustuksensa piti olla jotain muuta kuin klassisen musta. Näytelmää tehtiin kollektiivisesti ja ilman ohjaajaa, joten opinnäytetyössä on tutkittu myös, miten tämä vaikuttaa pukusuunnittelijan työhön.

Suunnitteluprosessissa on käytetty J. Michael Gilletten suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallia (1987), jossa on seitsemän vaihetta. Taustatutkimuksiin on käytetty dokumenttiaineistoa, kuten kirjallisuutta ja kuvamateriaalia. Haastattelua, havainnointia, moodboardeja ja luonnoskirjaa on käytetty tukemaan Gilletten mallin vaiheita. Laadullista sisällönanalyysiä käytettiin kootun aineiston analysoimiseen.

Työn tuloksena syntyi puvustuskokonaisuus, joka vastasi esityksen tarpeita ja työn tavoitteita. Puvustuksesta tuli yhtenäinen kokonaisuus lavastuksen ja valosuunnittelun kanssa ja se kuvasti onnistuneesti esityksen tunnelmaa. Tytön puvut kuvastivat hahmon muuttuvaa ikää. Nukettajien puvuista tuli värimaailmaltaan yhteneväiset lavastuksen kanssa.

The subject of this thesis was to design costumes for a Theatre Academy’s puppet show called Kisu. Kisu is a play for adult audience, and it is about a girl and a cat. The objective of the thesis was to design costumes for one actress and two puppeteers. The character needed separate costumes for different stages of life. One of the objectives was to find out how to reflect age in costumes. The puppeteers were visible on the stage and not hidden, they needed costumes that were not black. The project included costume designing, finding clothes from Teak’s wardrobe and second-hand shops, and designing and implementing a cat costume.

The methods used in the thesis included J. Michael Gillette’s theatre design and problem-solving model, a process that consist of seven phases. Methods used for research were documents like literature and pictures, observation, and interviews. For designing progress mood boards and sketchbook were used. Qualitative content analysis was used for analyzing the content.

The result of the work was costume design, that met the needs of the show and the objectives of the thesis. The costumes were cohesive with the staging and lighting design, and they successfully reflected the atmosphere of the performance. The girl's costumes reflected changing age of the character. The costumes of the puppeteers had color-palette that was coherent with the set design.