Pyöräteiden kunto ja mittausmenetelmät
Pikkarainen, Matias (2022)
Pikkarainen, Matias
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225785
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia pyöräteiden ylläpitoa nykyisten menetelmien ja toimenpiteiden pohjalta. Tavoitteena oli myös löytää uusia näkökulmia ja suosituksia nykyisen ylläpidon suunnittelun ja ohjauksen kehittämiseksi. Ylläpidon nykyisiin menetelmiin ja toimenpiteisiin haettiin referenssiä ulkomailta sekä tieliikenteen puolelta. Työn tarkoituksena oli myös selvittää pyöräteiden ylläpitotarpeiden laajuutta sekä arvioida pyöräteiden korjausvelan määrää Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Työn toimeksiantajana toimi Uudenmaan ELY-keskus.
Työn pohjatietoina käytettiin pyöräliikenteeseen liittyviä selvityksiä, ohjeita, julkaisuja, aikaisempia opinnäytetöitä, internet-sivustoja sekä tierakenteiden ylläpidon hallintajärjestelmän rekisteritietoja. Työn tutkimusmenetelmät perustuivat maastokäynteihin, joissa pilotoitiin uusia potentiaalisia pyöräteiden kuntoa määrittäviä mittausmenetelmiä.
Suurin kysymys on se, että miten nykyisiä toimintatapoja voidaan kehittää nykyisten luokituksien ja menetelmien vallitessa. Toiminnan suunnittelun näkökulmasta vakiintunut ja riittävä määräraha on tärkeää, jotta korjausvelkakierre saadaan kääntymään. Korjausvelkaa voidaan parhaiten kuroa kiinni rakentamalla uudet pyörätiet kestämään paremmin aikaa ja osoittamalla merkittävä määrärahan tasonnosto pyöräteiden asfaltointeihin ja muihin korjauksiin vuosittain. Uusissa mittausmenetelmissä on potentiaalia ja näitä tulisi pyrkiä edistämään sekä kehittämään erilaisten pilotointien avulla.
Työn pohjatietoina käytettiin pyöräliikenteeseen liittyviä selvityksiä, ohjeita, julkaisuja, aikaisempia opinnäytetöitä, internet-sivustoja sekä tierakenteiden ylläpidon hallintajärjestelmän rekisteritietoja. Työn tutkimusmenetelmät perustuivat maastokäynteihin, joissa pilotoitiin uusia potentiaalisia pyöräteiden kuntoa määrittäviä mittausmenetelmiä.
Suurin kysymys on se, että miten nykyisiä toimintatapoja voidaan kehittää nykyisten luokituksien ja menetelmien vallitessa. Toiminnan suunnittelun näkökulmasta vakiintunut ja riittävä määräraha on tärkeää, jotta korjausvelkakierre saadaan kääntymään. Korjausvelkaa voidaan parhaiten kuroa kiinni rakentamalla uudet pyörätiet kestämään paremmin aikaa ja osoittamalla merkittävä määrärahan tasonnosto pyöräteiden asfaltointeihin ja muihin korjauksiin vuosittain. Uusissa mittausmenetelmissä on potentiaalia ja näitä tulisi pyrkiä edistämään sekä kehittämään erilaisten pilotointien avulla.